helposti muistettava ja pysyvä bookmark:
DV-uutisarkisto 23.8. - 31.8. 1999
ikäjärjestyksessä, nuorimmat ylinnä
Jatketaan kameraesittelyillä. Syksyllä uusia malleja tulee kuin sieniä sateella. JVC on ensimmäisenä tehnyt ammattilaiskameran näköisen MiniDV-kasettia käyttävän mallin. Panasonicilla on jo kauan ollut tuon tyyppinen n. 30.000mk hintaluokan DVCpro malli ja Sonylla DVCam.
GY-DV500E on säädöiltään ja liitännöiltään ammattilaistasoa, paino alle 5kg. Objektiivi on vaihdettavissa, tosin 1/2 tuuman valikoima on suppea. Jos amatöörikamerat eivät tyydytä, tässä on askel ammattilaisuuteen päin.
30.8.99
-------------------------------------------------------
VAROITUS: Amerikkalaisilla postituslistoilla leviää iloisen näköinen liitetiedosto HAPPY99.EXE. Jos sinulla on win-käyttöjärjestelmä, älä avaa sitä. Se on virus, joka saattaa tuhota käyttöjärjestelmäsi. Macille se ei tee mitään, mutta sitä voi levittää. Minä tuhosin jo omani (viruksen, en käyttistä).
-------------------------------------------------------
Olen tähän asti väittänyt, ettei DV-kameroiden Photo-muodolla tai frame/progressive scan muodolla saavuteta mainittavaa etua. Nyt on aika muuttaa käsitystäni. Teoriassa asia on ollut selvä. Näiden pitäisi parantaa terävyyttä pysäytyskuvissa, mutta käytännön todiste on puuttunut. Varsinaisen kameroiden testaustyön olen jo lopettanut, mutta kun kuvasin Sonyn TRV900 kolmikennoisella, kokeilin myös progressiivista muotoa ja kas, ero olikin selvä. Eniten se näkyi nykivässä videossa, mutta pysäytyskuvat olivat myös selvästi terävämpiä. Tuossa kuvapari naapuritalon tiiliseinästä (suurennettu 2x) samalla kameralla Prog-muodossa ja normaalikuvauksella. Tiilet näkyvät vain vasemmanpuoleisessa ja ikkunanpuitteetkin ovat terävemmät. Siitä tulee parempia kopioita nettiin tai paperille.
Itse Progressive Scan on tarkoitettu tietokonemonitoriin, ei televisioon. Näin kuvattu video on liikkeissään kovin nykivää ja ikävää katsoa. Amerikkalaiset ovat valitsemassa uutta digitaalitelevisionormia, ja niitä kokeillaan par'aikaa. Progressiivinen kuvanmuodostus on myös vakavasti esillä. Silloin TV:t muuttuisivat enemmän tietokonenäytön tapaisiksi. Kuva muuttuu joka tapauksessa leveämmäksi. Suomessa digitaalilähetykset alkavat tosissaan vuoden päästä. Kuvamuoto muuttuu, mutta luultavasti ei scannaustapa. Jos aiot tulevan videosi TV-esitykseen, voisit jo nyt siirtyä kuvaamaan laajankangas-muodossa (cinema, widescreen).
Mistä tämä laadun parannus tulee? TV-kuva muodostetaan 25 kertaa sekunnissa, mutta nämä kuvat, freimit on vielä jaettu kahteen kenttään, joissa kummassakin on puolet kuvaa muodostavista vaakajuovista. Kuvat ovat lomitettuja (Interlaced). Tämä pehmentää liikkeitä. Kuvataajuus onkin oikeastaan 50 kuvaa sekunnissa. Otettaessa pysäytyskuvia tällaisesta videosta, toinen kenttä poistetaan tai korvataan laskennallisesti, tehdään "de-interlace". Progressiivisessa kuvanmuodostuksessa jokainen kuvakenttä on täydellinen, mutta kuvataajuus jää 1/25 sekuntiin ja liikkeet nykivät. Pysäytyskuvaa ei tarvitse käsitellä. Se on tarkempi. Tähän asti vain kameranvalmistajat ovat jotenkin fuskanneet, kun eroa ei ole näkynyt.
Tuohan on vain kosmeettista parannusta, mutta nyt on kerrottavissa jotakin todella uutta ja mullistavaa. Sony on tehnyt sen, mitä olen jo odottanut, ja lisännyt reilusti pixeleitä kameraansa. PC100 on kohta kaupoissa meilläkin ja siinä on pysäytyskuvan resoluutio 1152x864 kun se tähän asti on ollut digitaalivideon vakio 720x576. Digitaaliset valokuvakamerat ovat menneet niin pitkästi ohi videokameroista, että oli aika vähän tasoittaa. Kehityssuunta on oikea. Se äänen käsisäätö puuttuu edelleen, mutta DV-in on vakiona. Seuraavaksi sama kolmikennoisena?
Tästä puhutaan megapixelikamerana.
29.8.99
Jatketaanpa eilistä halpisteemaa. Olin lisätä eilisen jutun loppuun, ettei tällä tavalla sentään saa tekstitettyä videota. Olin väärässä. Mietin asiaa hetken ja kokeilin.
Editointiohjelmaan voi tuoda stillikuvan, valokuvan tai tekstin ja sille voi määritellä keston. Ei QT playerissa. Mutta jos kopioin ruudun videosta (esim viimeisen kuvan), lisään siihen tekstin kuvankäsittelyohjelmassa ja tuon takaisin playeriin kopioimalla, voin samantien napsutella useamman kerran liimausnäppäintä, eli Omppu / CTRL-V. Kymmenkunta ruutua voi kopioida uudestaan ja liimata sitä vielä muutaman kerran ja siinä on jo useita sekunteja tekstiä. Ei se vaikeaa ole eikä hidasta. Jos homman tekee omassa ikkunassaan, ennen videoon yhdistämistä se on vielä helpompaa. Muutaman liimauksen jälkeen valitsen kaikki, kopioin ja liimaan taas ja toistan tätä. Muutamassa sekunnissa sain minuutin kuvaa aikaiseksi vähän etusormea liikutellen peukalo komento-näppäimellä..
28.8.99
..
Tässä näet maailman halvimman videon editointiohjelman. Ei, en tarkoita kameraa, se maksaa, vaan ohjelmaa, jossa kameravideo pyörii. Se on Applen QuickTimePlayer (MoviePlayer vanhemmissa versioissa). QuickTime on saatavissa eri käyttöjärjestelmille. Pro-versio - jolla voi tehdä trikkejä, muuttaa ääniä ja sävyjä ja tallettaa useilla eri tavoilla - maksaa kait 30 dollaria. Itse ohjelma on ilmainen, imuroitavissa Applen sivuilta ja tarpeen kaikenlaisen äänen ja kuvan esittämisessä. Se hallitsee kymmeniä eri formaatteja suvereenisti. Myös DV-video käy ja Pro-versiolla sen voi tallettaa verkkoon tai rompulle sopivassa koossa. Sinunkin koneessasi se todennäköisesti jo on.
Mutta itse editointiin. Olen huomannut, että monetkaan QT:tä käyttävät eivät aavista sen monipuolisuutta. Käyttöohjeita ei juuri ole, eikä kaikkea tule kokeilleeksi. Välilyöntinäppäin käynnistää ja pysäyttää videon. Kuvan alla on pieni vinoneliö. Sitä hiirellä liikuttamalla voi "pikakelata" videota. Jos avaat kaksi videota (vetämällä ne Playerin kuvakkeen päälle), voit toisesta kopioida osia toiseen kuten tekstinkäsittelyssä. Valinta tehdään pitämällä "shift" pohjassa ja "pikakelaamalla" sopiva pätkä. Valintaa voi tarkentaa nuolinäppäimillä. Sen voi normaalisti kopioida, poistaa ja liimata, myös toisen videoon. Ääniä ja kuvia voi käsitellä erikseen, mutta se menee jo monimutkaiseksi. Leikattu video voidaan tallettaa kokonaan uudeksi "self-contained"-tavalla. Samasta materiaalista voi myös tehdä eri versioita eikä se juuri kuluta levytilaa, sillä vain leikkaustieto talletetaan. Silloin alkuperäiset videot tietysti pitää olla tallessa uutta esitettäessä.
27.8.99
Digisärö
Oikeasta äänitystasosta digitaalikameroille on keskusteltu kiivaasti. Se tulee lähinnä eteen, jos liität ammattilaismikrofoneja tai äänilinjan vaikkapa mikseristä kameraasi. Digitaaliääni ei siedä yhtään ylitasoa. Ääni puuroutuu heti. Analogilaitteissa on jopa 20dB varaa yli nollatason (6dB=kaksinkertainen voimakkuus), eivätkä mittaritkaan näytä pikku ylityksiä.
Digitaaliääni on ylivoimainen puhtaudeltaan, mutta se ei vain siedä yhtään yliohjaamista. Niinpä suosituksena on ajaa mahdollinen testisignaali -12dB, jopa -18 tai -20dB sisään digitaalilaitteelle. Kaikki äänet kehotetaan pitämään ainakin 12dB miinuksella. DV-kameraan tarvitaan ehkä vaimennin, jotta ammattilaitteita voi liittää siihen. Tuloksena on siis hiljaista ääntä? Tavallaan, mutta siirrettäessä ääni takaisin analogiseksi voi voimakkuustasoja vapaasti nostaa ilman kohinan vaaraa. Digitaaliselle särö on paljon pahempi uhka kuin alhainen taso.
Kameran omalla mikrofonilla ja automaattisäädöillä äänittävä voi aivan rauhassa olla onnellisen tietämätön näistä murheista.
26.8.99
Videoscope, pienennetty osa
Miten kamerasi toistaa sävyjä, entä editointiohjelmasi? Muuttuvatko sävyt matkalla, ja miten ne suhtautuvat alan normeihin??
Vaikeita kysymyksiä harrastajalle. Ei hätää, apu löytyy netistä. Nick King on tehnyt reaaliaikaisen videoanalyysilaitteen Mac G3-tietokoneille. Kokeilu on ilmaista, rekisteröinti maksaa muutaman kymmenen taalaa. Tosi hieno ja monipuolinen Videoscope kannattaa jokaisen videon kanssa työskentelevän hankkia. Siinä on myös vektoriskooppi väritasapainon testaamiseksi. Jos tiedät vastaavan Windows-ohjelman, kerropa muillekin. Videotasoihin palaan myöhemmin.
Oma luotettava testisignaali olisi hieno muille toimitettavien videoiden alussa. Nyt sekään ei ole enää harrastelijan ulottumattomissa, sillä Synthetic Aperture on julkaissut väripalkkikokoelman eri TV-normeihin sekä vastaavat äänitestisignaalit digitaalinauhoille. Test pattern maker on imuroitavissa. Aivan ilmaiseksi.Toimii vain Maceissa.
25.8.99
Minidisk liikkuvaan äänitykseen
Äänitys on ongelmallista jos kuvaa vähänkin kauempaa ja erityisesti kaikuvissa tiloissa. Muuan filmikuvaaja kertoi videoon siirtyessään alkaneensa käyttää Minidisk-nauhuria äänitykseen. Melko halpoja "Walkmaneja" voi sijoittaa liikkuvien ihmisten taskuihin ja mikrofoni rintapieleen. Kameramikrofonilla talletetaan yleisääni ja minidiskillä puheet. Niiden yhdistäminen editoinnissa ei ole vaikeata varsinkin jos käyttää jonkinmoista "klaffia"; vaikkapa läpsäyttää käsiä yhteen kuvauksen alkaessa. Langattomiin mikrofoneihin verrattuna keino on halpa ja monipuolinen. Hääkuvaaja esimerkiksi voi sijoittaa nauhoittimen alttarille tai sulhasen taskuun. Siellä se vain pitäisi muistaa käynnistää.
Langattomat mikrofonit ovat meillä luvanvaraisia radiolaitteita ja hinnat tuhansissa. Sellaisen hinnalla voi hankkia useita Minidiskejä. Analogisetkin nauhurit ovat mahdollisia, mutta digitaalisen nopeus pysyy todennäköisemmin samana kuin digitaalikameran. Silloin pitkänkin kuvausjakson voi synkronoida kerralla.
24.8.99
DV-IN kameraan tietokoneohjelmalla
Canon XM1 syyskuussa?
Englannista löytyi aloitteleva softatalo, joka tarjoaa kohtapuoliin valmistuvaa Win95-ohjelmaa, jolla voi muuttaa Sonyn kameroita ottamaan DV-signaalin vastaan tietokoneelta tai toiselta kameralta. Muita merkkejä "tutkitaan". Digitaalisiin 8-millisiin saa myös analogisisäänmenon. Tästä veikataan lähivuosien suosituinta digitointilaitetta. Hinnathan ovat jo lähellä digitointikortteja ja "kaupanpäälliseksi" saa videokameran. Video siis liitetään kameraan, joka muuttaa sen digitaaliseksi reaaliajassa ja siirtää tietokoneelle tai nauhalle.
Ero Itävaltalaisyritykseen on siinä, että tämä DV-Lynx ei rajoita muutettavien kameroiden määrää mitenkään ja koodit tavallisimmille malleille saa sähköpostissa. Ohjelman hinta on 40 puntaa (mk 360:-). Ilmeisesti kaapeli kirjoitinportista Lanc-liittimeen kuuluu hintaan.
Canonin tulevassa uutuuskamerassa on korkeatasoinen objektiivi mutta ei äänitystason säätöä. Ammattilaiset ovat olleet pettyneitä, ettei Canonin syyskuussa markkinoille tulevassa GL1-mallissa (Eurooopassa XM1) ole äänitykselle käsisäätöä. Aikaisempi huippumalli XL1 on saanut Amerikassa melkoista ryöpytystä. Sen äänitystapa on normista poikkeava eikä pitkiä pätkiä ääntä saa pysymään kuvan kanssa tahdissa (koskee vain NTSC-normia). Myös objektiivissa ja etsimessä on ollut vikaa joissakin valmistussarjoissa. Uutuus muuten muistuttaa tavattomasti DV-kameroiden nestoria, Sonyn VX1000-mallia, johon on lisätty sivumonitori. Objektiivi ei ole enää vaihdettava.
23.8.99
DV-IN
Ergocam:
Keski-euroopassa leviää softalla muuttamisinnostus DV-IN asiassa. Windows-ohjelmaa, joka muuttaa kameran nauhoittavaksi myydään muutaman satasen hintaan. Lisäpäänvaivaa aiheuttaa muutamilla merkeillä (esim Panasonic) sopivan kaapelin löytäminen. Sarjaportista pitäisi olla yhteys kameran sisuksiin.
Ohjelman kehittäjillä on sen verran liikemiesälliä, että yhdellä ohjelmalla voi muuttaa vain yhden kameran. Sen saa myöhemmin takaisin samalla ohjelmalla, jos kamera pitää palauttaa alkuperäiseksi.
Hinnat ovat Euroissa 50-70 riippuen kaapelitilanteesta. Tarkista tämä osoite jos kiinnostaa.
"Vanhanaikaisen" huoltokaukosäätimellä tapahtuvan Sonyn DV-IN muutostyön koodeja on Global DV:n sivuilla. Näillä ja sopivalla säätimellä muunto sujuu mm. VX1000 (ei uusimmat), VX9000, VX700, DSR-200P, TRV7, TRV9 (ei uusimmat) ja PC7 malleihin. Digi8-kameroista muuntuvat ainakin TR7000e, TR7100e, TRV110e, TRV210e, TRV310e & TRV510e.
Kotimaista laatua muutostöissä edustaa Avecom
Century-optics valmistaa aitoa optista laajakangas-adapteria esim. Sonyn VX1000 tai Panasonicin EZ30 (DX100) kameroille. Sillä koko kuva-ala tulee laajakangaskäyttöön ja kuva levitetään vasta katselussa. Hintaa on $800. Käyttökokemuksista en ole kuullut.
Toke Lahti vihjaisi englantilaisesta sivustosta, jolla on lisätietoa. Century ei kestä zoomata koko alueella, mutta Optexilla on vastaava, parempi tuote.
Ergocam on uusi yrittäjä kameravakaajana. CinemaProductsin kuuluisa Steadicam on tehnyt DV-Steadicamin, josta kilpailija on tehnyt aivan erinäköisen Ergocamin, mutta toimintaperiaate näyttäisi olevan sama. DV-stedicam ei aivan täytä sille asetettuja toiveita. Kamerat ovat kovin erilaisia ja monet liian kevyitä sen konstruktioon. Tällaiset laitteet vaativat tarkan virittelyn ja paljon opettelua
"IDE is enough"