Pari sataa luksia lisää, kiitos!

Kameroiden hämäräominaisuuksista puhuttaessa törmätään koko ajan käsitteeseen luksi. Muutama selittävä sana lienee paikallaan. Luksi on valaistuksen voimakkuuden yksikkö ja se mitataan yleensä mittauspaikalta valonlähteen suuntaan eikä siihen vaikuta kohteen tummuus tai heijastusominaisuudet.

Luksiasteikko alkaa nollasta täyspimeässä ja jatkuu yli sadantuhannen kirkkaassa auringonvalossa. Kaksinkertainen arvo merkitsee aina yhden aukon säätöä kamerassa tai valotusajan puolittamista. Valaistuksen voimakkuuden arviointi on ihmissilmälle hyvin vaikeaa. Vain kokemus ja entiset tiedot voivat auttaa - ja tietysti hyvä mittari.

Hyvin valaistussa toimistohuoneessa on noin 500 luksia, mestaruussarjan urheilupaikoilla pitäisi olla enemmän, nykyaikaisissa tehdassaleissa on usein 300-600 luksia, mutta kodeissa, ravintoloissa ja julkisten tilojen auloissa voi olla hyvinkin vähän, vain kymmeniä lukseja. Puhumattakaan iltahämärästä ulkona.

Kotikonstein tavallisilla hehkulampuilla ei tarkkoja tuloksia voi saada, mutta seuraava taulukko kertoo summittaisia arvoja, millä etäisyydellä 100W tai 60W lamppu pitää olla, jotta saadaan määrätty valaistusvoimakkuus. Lamput ovat himmeitä, täysin ilman heijastinta ja etäisyys on mitattu lampun pinnasta. Mittaukset ovat osoittaneet, että lampun merkillä ja pinnoitteella samoin kuin sen jännitteellä on kymmenien prosenttien vaikutus voimakkuuteen, joten ota nämä vain ohjeellisena. Heijastimet voivat moninkertaistaa tehon.

Taulukkoa luetaan siis niin, että esim. 100 luksin valaistusta tavoiteltaessa laitetaan 100-wattinen lamppu reilun metrin päähän kohteesta.

Loisteputket ovat huomattavasti tehokkaampia. 60 wattia loisteputkea katossa tuottaa istumakorkeudelle jo 500 luksia hyvällä heijastimella.

Energiansäästölamput ovat riesa videokuvaajalle. Ensinnäkään niiden vertailutehot eivät pidä likikään paikkaansa ja toiseksi ne hiipuvat muutamassa kuukaudessa vielä tästäkin. Niiden värikin on usein epämiellyttävää. Ne sopivat jonnekin kellariin tai portaikkoon, mutta ei oleskelutiloihin. Ainakaan toistaiseksi.

Valokuvauskameralla luksilukemia

Jos kamerassasi on valotusmittari tai omistat sellaisen irrallisena, luksimääriä voi mitata valkoisesta paperista (kopio- tai printteripaperi, himmeä) jonkinmoisella tarkkuudella seuraavasti:

100 ASA filmiherkkyys ja aukko 5.6: 2000 luksia = 1/200, 650 luksia = 1/60 ja 100 luksia = 1/10. Tulokset eivät tietenkään ole pilkuntarkkoja, mutta suuruusluokka on oikea.

Videokameroiden herkkyysmittaus

Tuo 650 luksia on se maaginen lukema, joka kotioloissa kertoo lähellä virallista mittausmenetelmää olevan arvon. Tämä perustuu siihen, että kameroiden automaatit toimivat noin runsaassa valossa jokseenkin samalla tavalla. Valkoisesta paperista ne tekevät lähes 60% tason. Kun sitä verrataan virallisen mittauksen skoopilla tehtyyn 90% kuvatasoon 2000 luksissa, saadaan yleensä sama aukko tulokseksi. Eli kamerasi herkkyyden tarkistat laittamalla valkoiseen paperiin edellä kuvatuilla tavoilla (lamppu ilman heijastinta ja metrimitta tai kameran valotusmittari) 650 luksia ja katsomalla, millä aukolla kamerasi automaatti kuvaa valkoista.

Yksinkertaista, vaikkakaan ei piirun päälle tarkkaa. Monissa tarkistusmittauksissa on kuitenkin saatu sama tai ainakin puolen aukon tarkkuudella sama tulos kuin virallisessa mittauksessa. Kokonaan toinen juttu sitten on, miten kamerasi suoriutuu hämärässä tarvittavista vahvistuksista. Siinäkin on valtavia eroja. Se selviää silmämääräisesti kun kokeilet alle sadan luksin valaistuksessa kuvausta ja katsot elävää kuvaa hyvästä monitorista. Televisiokin paljastaa kyllä ikäviä asioita monesta valoisassa ihan siistiä kuvaa tekevästä kamerasta. Tarkemmat mittalaitteet ja mittayksiköt tästä lumisateesta puuttuvat. Ne voisivat olla: karsea, näkyvä, siedettävä, vähäinen ja tuskin erottuva.

Tässä vielä yhteenveto siitä, missä vaiheessa kamera kytkee "boosterin" päälle ja alkaa vahvistaa lähes olematonta signaaliaan hämärän tullessa:

Kaikki riippuu myös kohteen kirkkaudesta. Vaaleat kasvot tarvitsevat paljon vähemmän valoa kuin musta koira. Yhteenveto lähtee olettamuksesta, että kameroiden valovoima (suurin aukko) on n. 2. Monessa se ilmoitetaan esim. 1.6, mutta tarkempi tutkimus osoittaa, että zoomatessa aukko sulkeutuukin nopeasti jopa 2.8 asti. Tuo on siis jonkinmoinen keskiarvo. Jos valovoima on heikompi, vaikkapa 2.8, valoa tarvitaan taas kaksinkertainen luksimäärä.