ikäjärjestyksessä, nuorimmat ylinnä
email: dv@iki.fi
30.8.00
Eurooppalaisten valokuva-, video- ja audiolehtien raati valitsee vuosittain maanosan parhaat kamerat ja alan tuotteet. Suomesta valintaan osallistuu Kameralehti.
Tämän vuoden valintoja ovat ainakin:
Vuoden videokamerat: Sony DCR-PC5E ja "High-End" Canon DM-XM1
Vuoden videonauhuri: JVC HR-S9700
Vuoden DVD-soitin: Panasonic DVD-RV60
Vuoden videon jälkikäsittelysysteemi: Canopus EZ EASY DV
Vuoden multimediatuote: Apple iMac DV.
Tästä olen jo nähnyt perustelujakin netissä: "European Image and Sound Association on valinnut Applen iMac DV Special Edition -koneen vuoden parhaaksi multimediatuotteeksi. Kone sai tunnustusta digitaalivideo-ominaisuuksista, FireWire-liitännöistä, kompaktiudesta, Harman Kardonin Odyssey-äänentoistolaitteistosta, digitaalikameroiden helposta liittämisestä koneeseen USB-väylän kautta sekä hiljaisesta käyntiäänestä ja käyttäjäystävällisyydestä."
Äkkiä arvioiden kaikkien kategorioiden voittajista yli 80% on japanilaisia ja n. 10% USA:sta. Näitä eurooppalaiset ammattilehdet siis arvostavat.
-------------------------------------------------------
DV-lehden syyskuun numerossa on paljonkin mielenkiintoista, mutta erityisesti minua kiinnosti amerikkalaisen kuvaajan (30 vuoden kokemus videosta ja filmistä) Jim Furrerin kolumni leikkauksen estetiikasta.
Jim on huomannut tärkeän asian, jota itsekin olen silloin tällöin yrittänyt tuoda esiin. Välineet vaikuttavat työskentelytapaan ja sitä kautta lopputulokseen. Pitkät elokuvat kuvataan vielä useimmiten filmille, mutta taloudellisista syistä leikataan videolla. Tällöin kuvaa katsotaan tietokonemonitorista. Vaikka se olisi kuinka hyvä, lopullinen projisointi elokuvateatterissa on kymmeniä kertoja suurempi. Tämä vaikuttaa kuvien kokoon, leikkausrytmiin, liikkeiden nopeuteen, moneen asiaan. Ennen kaikkea pieniin yksityiskohtiin ja muutoksiin kuvassa ei uskota vaan kaikkea suurennellaan. Laajoja kuvia ei uskalleta pitää, vaan leikataan kiireesti lähikuvaan. Kuvausvirheitä ei myöskään pystytä perkaamaan pois, ellei tulosta nähdä riittävän isona.
Jim Furrerin mielestä elokuvien estetiikka lähenee liiaksi televisiokerrontaa, ja se johtuu pääosin työkaluista, ei ihmisten mieltymysten muuttumisesta.
Mitä me tästä voimme oppia? Paljonkin. Kuvaa pitäisi katsoa siinä koossa, missä se aiotaan esittää. Nettivideon vaatimukset ovat täysin toisenlaiset kuin 28" TV:n tai videoprojektorin puhumattakaan teatterilevitykseen aiotusta materiaalista. Mitä pienempi kuva on sitä enemmän se vaatii lähikuvia, kun taas isossa kuvassa ne voivat näyttää kiusallisilta ja katsoja nauttisi nähdessään myös ympäristöä. Liikkeisiin kuvassa esityksen koko ja tapa vaikuttaa myös voimakkaasti.
Tarkista siis leikkaustuloksesi riittävän suuresta näyttölaitteesta, mielellään televisiosta, jonka juovien lomittaisuus aiheuttaa aivan toisenlaisia efektejä kuin tietokonemonitori.
-------------------------------------------------------
24.8.00
PC kahdella IEE1394 portilla
Sain Hermannilta postia. Hänelle oli tarjottu Veikon Koneesta Compaq Presario tietokonetta, jossa on 2 kpl IEE1394-porttia.
Hienoa. Liittimet itse koneessa (vaikka ehkä valmistajan asentamalla kortilla?) alkavat vihdoin ilmestyä Suomenkin PC-markkinoille. Dellin uudessa mallistossa liittimet saa lisälaitteena muutamiin malleihin. Maccien emolevyillähän ne ovat olleet jo toista vuotta.
Myyjä oli sanonut, ettei liittimillä ole käyttöä, kun ei ole lisälaitteita liitettäväksi FireWireen. Puppua, sanon minä ja ne tuhannet kävijät, jotka näitäkin sivuja lukevat. FireWire kovalevyjä, skannereita, printtereitä, CD-kirjoittimia yms on jo runsaasti odottamassa tietokoneita, joihin ne voisi liittää. Puhumattakaan DV-kameroista, joille liitin on elintärkeä.
Siispä kyselkää joka käänteessä kaupoissa asioidessanne, joko heillä on DV-videon editointiin sopivia tietokoneita. Luokaa paineita. Muuten ne eivät yleisty. Veikon Koneen Presario on mallia 7000, sisältää DVD-ROM aseman ja on hinnaltaan alle kymppitonnin.
-------------------------------------------------------
Taas kerran litteät, kevyet näytöt ovat tulossa vahvasti.
Tällä kerralla Arizonan yliopistosta kerrotaan, että he ovat tehneet läpimurron tekniikassa, jolla tehdään erittäin ohuita tietokonenäyttöjä, paksuudeltaan 1/1000 hiuksesta. Tälle muovikalvolle voidaan printata väripisteet, jotka sitten loistavat ohjausjännitteen avulla omaa valoaan. Kalvon voi kääriä rullalle tai jopa rypistää ja avattuna se taas toimii.
Tutkija Ghassan Jabbour tosin kertoo, että kehittelytyössä he ovat vasta aivan alussa, mutta peruskeksintö toimii ja miljoonaa pixeliä pystytään jo ohjaamaan. Markkinoille he uskovat saavansa 15" näytön noin viidessä vuodessa. USA:n puolustusministeriö rahoittaa kehitystyötä.
18.8.00
iMovie, Applen DV-videon editointiohjelma aivan aloittelijoille on saamassa uuden version syyskuussa. Alunperin iMovie jaettiin ilmaisena iMaccien kanssa ja ilman käyttöohjetta, koska se oli niin helppo käyttää, ettei ohjeita tarvittu.
Yleisön pyynnöstä sitä alettiin jaella ilmaiseksi netissä muillekin Macintosheille, joissa DV (FireWire)-liittimet ovat emolevyllä. Helppoudesta luonnollisesti seurasi suuri määrä rajoituksia käytössä. Eihän ilmaisohjelmalla sentään aivan kaikkia temppuja voi tehdä.
Nyt on julkistettu ja jo monessa lehdessä testattukin iMovie 2.0, jossa on tukku uusia ominaisuuksia, jotka eivät vielä nosta sitä ammattilaisluokkaan, mutta tekevät iMoviesta hintaluokassaan ainutlaatuisen, helpon ja monipuolisen editointiohjelman niin koululaiselle kuin isoäidillekin. Uusien iMaccien ostajat saavat uuden version ilmaiseksi koneittensa mukana. Päivitys maksaa $50.
15.8.00
Kuluuko kamerasi editoinnin katselulaitteena?
Jos kamerasi kuluminen editorin katselulaitteena huolestuttaa sinua,
suosittelen kuuntelutestiä.
Korva kiinni kamerassa, mielellään sen pohjassa tai kasettipuolella
opit nopeasti erottamaan kuvarummun korkeamman sirinän muista moottoreista,
jotka hoitavat mm. aukon säätöä ja tarkennusta.
Kasetti kamerassa kaikki moottorit käyvät. Kun poistan kasetin,
rummun ääni loppuu, mutta tarkennus- ja muut säätömoottorit
käyvät ainakin ajoittain.
Kun vaihdan Camera (Rec)-asennosta
VCR
(Play, Player tms.)-asentoon
eli nauhuriksi katselua ja kelailua varten, kaikki hiljenee, mikään
moottori ei käy, mikään ei pyöri eikä kuluta
kameraa. Juuri tässä asennossa editoinnin katselu kameran läpi
tapahtuu. Ei siis huolta. Valitettavasti minulla oli vain yksi kamera,
Panasonic DX100 kotona, mutta perusperiaate pitäisi olla sama useimmilla
DV-laitteilla. Kuuntele itse ja kerro poikkeuksista minullekin.
Huolta saattaa olla niillä muutamilla kameratyypeillä, joissa
ei ole erikseen kamera- ja nauhoituskytkintä, vaan kelailu hoidetaan
jotenkin kuvauksen lomassa. Tarkka korva kameran kyljessä paljastaa
kyllä niistäkin totuuden.
Mistä tässä oikein oli kysymys,
kysyy nimimerkki aloittelija.
Siitä, että videota tietokoneella leikatessa laadukasta kuvaa
voi katsoa FireWire-liitännän avulla kamerasta ja siihen liitetystä
televisiosta tai videomonitorista, eikä tarvitse tyytyä tietokoneen
monitorin pieneen ja usein nykivään kuvaan, joka ei edes kerro
totuutta kuvan laadusta.
Nyt on kuitenkin syntynyt huoli, että kamera kuluu toimiessaan katselulaitteena.
Vastaus on: Ei kulu.
Sen sijaan kamera kuluu kaikki ne ajat, jotka pidät sitä päällä,
vaikka et kuvaa. Kasetti myös kuluu siitä kohdasta ja teoriassa
voisi aiheuttaa virheitä, jos kameran laittaa monet kerrat päälle
kuvaamatta pätkääkään.
Kameran kuvarummun kestoksi luvataan esim. 1500 tuntia, mikä tarkoittaa
noin tuhat kasettia. Jos katselet kameralla paljon, silloin ehkä
vain 300 kasettia. Sekin on amatöörille paljon. En juuri ole
tavannut kuvarummun kulumiseen sammuneita kameroita, mutta erilaisiin
onnettomuuksiin, putoamiseen, murskautumiseen, tahraantumiseen ja varkauteen
loppuu monen käyttö. Ammattikäytössä kuvapäitä
puhdistetaan ja vaihdetaan säännöllisesti.
Vierivät tekstit
eivät sammaloidu
Ruudussa vierivä teksti, scroll-text on mahdollinen amatööreillekin näillä DV-editoreilla. Siinä on kuitenkin omat sääntönsä tai rajoituksensa, jotka ammattilaiset ovat oppineet kantapään kautta.
Pystysuuntaan vierivä teksti, erityisesti jos kirjasin on ohutta, näyttää repaleiselta tai nykivältä, ellei nopeus ole tasajaollinen kaksinkertaisella kuvataajuudella. Suomeksi sanottuna meidän televisiossamme nopeuden pitäisi olla 100, 200 tai 300 juovaa sekunnissa näyttääkseen siistiltä.
Kaikki editointiohjelmat eivät suinkaan käytä tällaisia nopeusmerkintöjä, mutta tiedätpä ainakin, missä voi olla vika, kun tekstisi eivät pyöri kauniisti.
Virheen havaitseminen tässä kuten muissakin ohuissa viivoissa ei onnistu tietokonemonitorilta, vaan siihen tarvitaan TV. Niinpä edelleen sattuu tillanteita, joissa täydellinen video osoittautuukin ensi-illassaan surkeaksi kun sitä katsotaan videoprojektorilla tai isosta vastaanottimesta. Pahimmillaan liiallinen terävöitys tai ohuet viivat voivat myös kuulua äänessä pörinänä. Meidän televisiomme on vielä näin alkeellinen.
12.8.00
PD150 korjataan Euroopassa ilmaiseksi
Sony-Europe on tiettävästi lupautunut korjaamaan veloituksetta ennen elokuun alkua ostetut PD150 kamerat. Kaikki nyt myytävät kamerat pitäisi olla jo tehtaalla modifioitu. VX2000:sta ei puhuta mitään.
------------------------------------------------------
9.8.00
Linux & FireWire
6.8.00
Sony korjaa vialliset PD150-kamerat
- - -
maksusta
Sonyn VX2000 ja PD150 ääniongelmiin ( tarkemmin 2.7.) on saatu osittaisratkaisu ja jonkinmoinen tunnustus Sonylta.
Sony-USA myy nyt $150 korjauspakettia mutta vain PD150 malliin, ei VX2000. Takuukorjauksen piiriin pohjakohina ei kuulu, ja selityskin on ymmärrettävä. Kysymys on vain kuluttajan liian suurista odotuksista ja niiden aiheuttamasta pettymyksestä. Kameran alkuperäisiin suunnittelukriteereihin täydellisen puhdas ääni ei kuulunut, eikä sitä voi odottaa "Prosumer"-laitteilta, puhumattakaan VX-sarjan "consumer"-tuotteista.
Sony-Europe tekee tiettävästi oman ratkaisunsa hieman myöhemmin. Ennen pitkää löytyy myös tieto, mistä lähtien vika on korjattu jo tehtaalla ja turvalliset valmistusnumerot kerrotaan julkisesti. Suomeen tulleet kamerat ovat ilmeisesti olleet virheettömiä.
Kameramallien nopea vaihtuminen on yleistä, eikä nyt käsiteltävä suuri merkki ole ehkä edes pahin sillä alalla, mutta sen suuruus paljastaa joitakin selityksiä.
Amerikkalaiskollega (DV-nettipalstan pitäjä) ihmetteli TRV-sarjan kehitystä. TRV7 malli kun tuli markkinoille, alkoi yleinen poru, sillä sen kasetin lataus oli sijoitettu poikkeuksellisesti pohjaan. Siitä seurasi esim., että jalustalla ei kasettia voinut vaihtaa ja kasetteja tipahteli roskiin ja auton lattialle yms. kun luukku yllättäen aukesikin oudosta paikasta. No, se korjattiin tuota pikaa, TRV10 latautui sivulta. (Tässä välissä Euroopassa oli pari muuta mallia 8 ja 9)
Kuinka ollakaan, TRV10 korvattiin varsin pian mallilla TRV20, joka taas latautui alta, pudotteli kasetteja roskiin, eikä kasettia voinut vaihtaa jalustalla (paitsi erikoisjalustalta, se kehiteltiin). Nyt TRV20 on tavallista nopeampaan tahtiin korvattu mallilla TRV30, jonka lataustapa taas on perinteinen. Palstanpitäjä odottelee pelolla mallia TRV40.
Mistä tämä voi kertoa? Valmistajan jääräpäisyydestä? Siitä, että se ei lopulta välitä kuluttajan mielipiteistä? On vielä kolmaskin selitys: organisaatio.
Varsin itsenäiset työryhmät suunnittelevat Sonyn elektroniikkaa. Siitä sain lukea itse pääjohtajan selityksen kun muutama vuosi sitten ammattilaismessuille Sony toi kolme uutta nauhoitusformaattia. Tervejärkinen alan tuntija näki heti, ettei näitä kukaan kaipaa. Pääjohtaja selitteli, että ryhmät työskentelevät itsenäisesti ja saavat myös julkaista tuotteensa (vaikka se olisi selvästi ainakin 2 vuotta ajastaan jälessä). Uutuuksia myös markkinoitiin ankarasti ja suurella rahalla lähes vuoden ajan ennen kuin niistä vaiettiin.
Elektroniikkajätillä on varaa myös epäonnistuneisiin kokeiluihin. Sillä on suuri määrä menestystuotteita, eikä yhtiön johtaja sellaista edes pysty tunnistamaan, kun eteen sattuu. Tästäkin on varoittavia esimerkkejä takavuosilta, kun yhtiön apulaisjohtaja pysäytti työryhmän työn kait kolmeksi vuodeksi, kunnes kilpailijoilta tuli vastaava tuote - ja siitä tuli supersuosittu. Se johtaja sai potkut ja organisaatiota alettiin hajauttaa.
On vielä neljäskin selitys mallikirjavuuteen: markkinointi, kauppaketjut ja tarjoukset. Meillä tämä on pientä, mutta tietysti Expertille, Mustalle Pörssille ja Gigantille on mukavaa tehdä huipputarjouksia mallista, jota tietää myyvänsä edullisimmin (vaikka ei edes halvalla). Runsaaseen mallistoon voidaan aina varata kullekin kauppaketjulle muutama oma malli. Amerikan mammuttiketjut voivat saada aivan omia kirjaimia tai numeroita vanhoihin tuttuihin tyyppinumeroihin. Vertaile siinä sitten hintoja.
Paremmat ja kalliimmat mallit ovat yleensä säilyneet pitkään; koko DV-puuhan aloittanut VX1000 jo viisi vuotta. Siksi PC100:n nopea poismeno yllättää.
------------------------------------------------------
| email: kunto@iki.fi | etusivu | DV-uutiset | DV-sivusto|