ikäjärjestyksessä, nuorimmat ylinnä
email: dv@iki.fi
...
*********************************************************
Myönnän kuuluneeni niihin, joiden mielestä iMovien ääniominaisuudet ovat hyvin rajalliset. Vain kaksi ääniraitaa, toinen videolle toinen taustamusiikille tai selostukselle. Näinhän esitteetkin kertoivat ainakin 1-version ilmestyessä.
Tunnustan olleeni väärässä. En itse ottanut selvää asioista, vaan uskoin joitakin "auktoriteetteja" kuten mainosmiehiä ja lehtiarvostelijoita. Tuohan on aivan mainio kotivideon teko-ohjelma kun siihen perehtyy. Ohjeet saisivat olla runsaammat ja parempaa suomen kieltä.
Ääniraitoja on todella vain kaksi mutta se on videoleikkeiden äänen lisäksi. Ohjelmaan voi tuoda CD-tasoista 44.1 kHz:n ääntä kakkosraidalle ja äänittää ykkösraidalle vaikka CD:ltä tai suoraan mikrofonista. Mutta ei tässä kaikki. Raitoja voi siirrellä päällekkäin ja kakkoselle voi tuoda lisää ääntä edellisten päälle. Virtuaalisesti raitoja tuntuu olevan "riittävästi". Kaikkia raitoja voi säätää jälkikäteen ja tehdä häivytyksiä.
Videon alkuperäistä ääntä säädetään pätkiä leikatessa tai jälkikäteen valittujen leikkeiden äänenvoimakkuutta muuttamalla. Mitäpä muuta voisi aloittelija toivoa? Äänen säätö kesken kuvan vaatii kyllä leikkeen katkaisun, jotta säätö ei mene koko kuvan alueelle, mutta joitakin hienouksia pitää jättää maksullisille ohjelmillekin.
-------------------------------------------------------
Adobe päivittää ohjelmiaan tiuhaan tahtiin. Itse asiassa joskus tuntuu, että firma elääkin vain näillä päivityksillä. Photoshopin kuutosversio tuli juuri, Premiere 6 on alkanut tulla kauppoihin ja nyt on julkaisuvuorossa After Effects, versio 5. Markkinoille sitä voi odottaa vasta kesällä.
AfterEffects on ammattipiireissä hyvin tunnettu elokuvan ja videon jälkikäsittelytuote. Se ei ole rajattu vakio kuvakokoihin, vaan sillä voi tehdä yhtä hyvin teatterielokuvaa kuin nettivideota.Jotkut pitävät sitä jopa editointiohjelmana, mutta sellaiseksi se ei ole kaikkein kätevimpiä.
Sen sijaan lukuisat erikoistehosteet ja mielikuvitukselliset tekstitykset ovat sen alaa. Muista ohjelmista viedään puolivalmis video AfterEffectsiin viimeisteltäväksi. Se käsittelee kaikenlaista materiaalia aikajanalla, maskeja, vääntöjä, rajauksia, rajoittamattoman määrän päällekkäisiä kerroksia, kuvaa ja ääntä. Monet käyttävät sitä kuvien rajaamiseen ja animointiin. Ohjelma tekee erinomaisen tasaisia "kamera-ajoja" stillikuvissa. Heiluvan käsivarakuvan voi vakauttaa lukitsemalla jonkin kohdan kuvasta.
Itse olen vähän kokeillut nykyistä 4.1-versiota ja hämmästyin helppoutta, jolla esim. tekstin saa kiemurtelemaan tai lepattamaan kuvan päällä. Siinä on myös muokattava valikoima linssivirheitä lisättäväksi liian siisteihin kuviin. Nekin saa tietysti elämään aikajanan mukaan.
Mielenkiintoista, hyvin mielenkiintoista, mutta vaatisi aikaa perehtymiseen.
-------------------------------------------------------
Uudet iMacit ovat palanneet hippiaikaan
Flower Power
Vakavamieliset tietokoneharrastajat ovat jo esittäneet paheksuntansa ja äänekkäitä vastalauseita. Vaikuttaa siltä, että 60-luku oli vapaamielisempi kuin nykyaika.
Mielenkiintoista asiassa on, että Poweria tässä Flowerissa on enemmän kuin useimmissa Pentiumeissa ja videoeditointi sujuu leikiten. Kaikki tarpeellinen on mukana, valmiiksi asenettuna ja suomen kielellä.
P.S. On niitä vielä perinteisen sinisinäkin, mutta mansikanpunainen taitaa poistua talven lumien myötä. Dalmatialainen on toinen muotikuviointi.
-------------------------------------------------------
Sitten keksin: Koko ajattelutapa on käännettävä ympäri. Aloittelijan ohjelma lähtee siitä, että lähes kaikki materiaali käytetään ja vain jotakin pientä poistetaan, videota siistitään. Ammattilaisohjelmalla taas etsitään pieniä käyttöpätkiä runsaan materiaalin joukosta. Aloittelijan ohjelmassa merkitään poistettavat kohdat, ammattilaisella mukaan otettava. iMoviella editoiva todennäköisesti käyttää paljon vähemmän nauhaa kuin kehittyneemmällä ohjelmalla työskentelevä. Oikean ohjelman valinta parantaa tehokkuutta ja minun kuvaustyylilleni se oikea ei ole iMovie, mutta monelle muulle voi olla.
iMovie myös "hävittää" kerran käytetyt otokset, vaikka minun työskentelytapaani kuuluu pätkiä ja jakaa osiin vähänkin pidemmät kuvat. Saahan sillä toki säilytettyä jaetun leikkeen, mutta ensisijaisesti kerran käytetty kuva on käytetty ja poistetaan leikekorista. Tämähän selkiinnyttää leikkausta, mutta ei vain sovi minun tyyliini.
Jotta ei vain mollattaisi yhtä aloittelijoille tarkoitettua ohjelmaa, todettakoon, että iMovie2 on erittäin kätevä ja helppokäyttöinen ohjelma, jolla on mahdollista tehdä loistavia videoita. Rajoitteet ovat enimmäkseen käyttäjän korvien välissä, vaikka onhan niitä softassakin. Siinä iMovie2 on huimasti edellä monia kallimpia ohjelmia, että siinä ei tarvitse renderöidä lainkaan. Ei, ei se ole reaaliaikainen, vaan valmistelu sujuu taustalla käyttäjän tehdessä uusia editointeja. Varsinkaan aloittelija ei huomaa koko toimenpidettä ja ihmettelee mistä puhutaan kun puhutaan renderöintiajoista.
Mikä olikaan jutun opetus? Vaikkapa se, että kannattaa tutkia eri editointiohjelmia ja valita niistä omalle työskentelytavalleen sopiva tai sitten sopeuttaa työtapansa omalle koneelle sattumalta tai kaupan päälle tulleeseen ohjelmaan. Sen vain sanon, että uuden ajattelutavan opettelu muutaman vuoden käytön jälkeen voi olla tuskallista.
-------------------------------------------------------
Macissa on ilmaisohjelma iDVD, jolla elokuvan formaatin muunnokset ja levylle kirjoitus hoituvat. Ohjelmassa on kuitenkin rajoitus: sillä voi tehdä vain tunnin elokuvia. Valmistaja sanoo, että rajoitus johtuu paremmasta laadusta (kiinteä bitrate), mutta eiköhän syy ole kopioinnin esto. Ammattimaisen ohjelman ilman rajoituksia saa tuhannella taalalla. Nämä molemmat levyt toimivat kaikissa nykyisissä DVD-soittimissa (tarkoittaa: tämän jälkeen valmistettavissa).
Jenkkilehdissä on näkynyt ohjelmallinen reaaliaikainen Mpeg2-kääntäjä, joten eiköhän tuo materiaalin muokkauspuolikin kohta ole järjestyksessä. DV-video on mitä parhain lähtökohta DVD:n tekoon. Sen tekoa kannattaa nyt opiskella DVD:n yleistymistä ja hintojen laskua odotellessa. Sitä voi nimittäin joutua odottelemaan vuoden tai parikin, jos CDRW:n hintoihin verrataan.
-------------------------------------------------------
.
.
Saman henkilön saa näyttelemään monia roooleja samassa kuvassa tai esim. voit kuvata itsesi käymässä lumisotaa itsesi kanssa. Homma on oikeastaan yksinkertainen. Jalustalta kuvataan samaa taustaa vasten otoksia, joissa kukin roolihenkilö pysyy omalla puolellaan kuvaa ja sitten nämä otokset "pisteään halki" editointiohjelmassa. Kuvan voi jakaa moneenkin osaan. Eräässä Röllin osassa Allu Tuppurainen oli neljässä eri roolissa samaan aikaan kuvassa. Kuva vain jaettiin "laatikoihin", joissa kukin hahmo pysyi. Välillä muut hahmot voivat poistua ja yksi niistä saa koko kentän käyttöönsä ja voi liikkua vapaasti.
Hienosti syntyi myös kahden peikon keskustelu ja sanomalehden ojentaminen toiselle, vaikka molempia näytteli sama henkilö. Kuva sovittiin pistettäväksi keskeltä poikki ja lehteä vastaanottamassa oli avustaja, joka sitten korvattiin kuvaamalla pienen maskeerauksen jälkeen jalustalle lukitulla kameralla toiselle puolelle kuvaa toinen peikko. Nyt avustaja ojensi lehteä kuvan keskikohdan toiselta puolen. Lähikuvat kummastakin hahmosta kuvattiin normaalisti. Tällä tavalla voisi helposti tehdä tuon lumisodan itsensä kanssa. Kannatttaa kokeilla vaikka vain editointiharjoituksena.
Eri editointiohjelmat käyttävät eri nimityksiä ja tekniikoita tästä "laatikkotrikistä". EditDV:ssä esim. PIP eli kuva kuvassa käy tällaiseen työhön. Jari kokeili sitä MediaStudioPron kanssa hyvin tuloksin ja käytti Video filters ja sieltä cropping-filtteriä jolla voi rajata kuvasta sen osan jota näytetään. Kun tausta on kaikissa sama, videoraitoja voi yhdistellä melko huolettomasti varsinkin, jos pehmentää vähän reunoja.
Valotus ja tarkennus kannatttaa myös lukita ja säävaihtelut eivät saa olla suuria kuvauksen aikana. Heiluvat varjot tai puut elävöittävät kuvaa, mutta ovat ongelmallisia kuten savukin, jos niitä sattuu juuri laatikoiden reunoille.
-------------------------------------------------------
Kuvausvinkkejä 1
Jotkut asiat etenevät hitaasti tälläkin palstalla. Vuoden vaihteessa Sami ehdotteli kuvausvinkkejä oikeasta valotuksesta yö- kuutamo- auringonlasku- yms. kuvissa, ja heitti myös ajatuksen, että keskustelupalstalle voisi perustaa oman osaston kuvausvinkkejä varten. Olisiko sinulla sellaisia muille jaettavaksi? Toistaiseksi tällaista foorumia ei ole perustettu, koska Jarin kanssa epäilemme sen elävyyttä.
Tässä kuitenkin pari vihjettä, jotka vaativat jalustan ja editointiohjelman, jossa on jonkinmoinen avainnusmahdollisuus, luma-key tai hyvät trikit.
Kuutamon kuvaus on lähes toivotonta kuten Sami oli kokenut. Tulos on esim. valopiste mustalla pohjalla. Kontrasti on niin suuri, että sekä maisemaa että kuuta ei yleensä saa molempia samoilla säädöillä. Paras hetki on iltahämärä tai aamun sarastus, ns. sininen hetki, kun maisemassa on vielä valoa ja kuu möllöttää suurena. Silloin se voi onnistua kun säätää käsin kuvaa tummemmaksi niin että maisema juuri ja juuri erottuu.
Parempi on kuitenkin ottaa kuu erikseen talteen zoomaamalla se hieman suuremmaksi, valottamalla oikein (kraaterit esiin) ja liittämällä se editointiohjelmassa sopivaan maisemaan, jossa esim. sama kuu voi olla pienenä ja ylivalotettuna, jos haluaa hitusen aitoutta. Se sitten peitetään isommalla ja oikein valotetulla. Jos siirtää pelkän kuun, se irtoaa helposti esim. luma-keyn avulla kirkkautensa ansiosta. Jos taivas on tumma, pelkkä päällekkäiskuvakin voi riittää. Kuun koon ja sävyjen kanssa on oltava tarkkana. Liioittelu tuhoaa tunnelman, mutta voi toisaalta saada aikaan aivan uusia mielikuvia. Molemmat kuvat on oltava jalustalta kuvattuja. Pienikin heiluminen päällekkäiskuvassa paljastuu heti. Editointiohjelmassa voi ehkä siirrellä kuuta sopivaan paikkaan ja pienentääkin, mutta suurentamista en suosittele. Joskus on hyvä ottaa pätkä taivasta mukaan kuun läheltä, ainakin, jos siinä on pilviä, mutta silloin leikkaus on vaikeampaa. Tarvitaan pehmeitä reunoja ja ehkä jotakin maskia. Oikein taitava voi tällä tavalla yhdistelemällä tehdä myös kuunsillan veteen, mutta se vaatii tarkkuutta.
Yökuva tai auringonnousu, jossa pitäisi näkyä maisema ja talojen valot ja ääriviivat paranee myös hämmästyttävästi, jos saman maiseman kuvaa täsmälleen samasta paikasta eri valaistuksissa ja yhdistää sitten kuvat, joissa yhdessä taivas on oikein valotettu, toisessa maisemasta erottuu tärkeimmät osat. Voit joutua tekemään taivaanrantaa pitkin maskin, mutta se ei ole Photoshopissa vaikeaa. Tällä tekniikalla myös osa kuvasta voi olla nopeutettua time-lapse / intervallikuvausta, osa normaalinopeutta kunhan nämä osat eivät mene päällekkäin. Jalustan käyttö ja kameran paikallaan pysyminen ovat ehdottomat edellytykset.
Teimme kerran televisioelokuvaa, joka tapahtui pääosin suolla, yöllä, täyden kuun loistaessa. Silloin rakensimme pikku vesistön taakse puun latvaan parimetrisen pyöreän heijastimen, joka valaistiin seurantaheittimellä ja niin täysikuu pysyi maisemassa koko viikon, myös pilvisinä öinä.
-------------------------------------------------------
Premiere 6
Nyt Adobe on nykyaikaistanut myös DV:n käsittelyn ja ilmeisesti hyvin, jos lehtijuttuihin on uskomista. Koskimon Eki Fastfinlandista lähetti minulle sähköpostia, ja vaikka en juuri tällaisia "kaupallisia tiedotteita" julkaise, tulkoon kerrotuksi niille, jotka vielä ovat DV-korttia ja editointiohjelmaa vailla, että Premiere6 (täysversio manuaaleineen) on nyt paketoitu Pyron kortin kanssa "Pyro Platinium DV"-nimellä ja koko komeuden saa mk 3900:-. Itse ohjelma erikseen ostettuna maksaisi ainakin ohjehinnoin hilkkua vaille 6000:-. Kummallista tämä pakettimyynti.
-------------------------------------------------------
Apua Media Studio Pro-ongelmiin
Petterin linkkilistalle (Maan ehdottomasti kattavin digitaalivideon linkkivalikoima. Toinen hatunnosto tämän sivuston vapaaehtoisille puurtajille!!) on ilmestynyt linkki Mike Velten MSPro6:n ohjeisiin. Ne ovat QuickTime-videon muodossa, ja näyttivät tulevan varsin mukavasti jopa hitaalla modeemiyhteydellä ja latailematta mitään lisäplugeja tai päivityksiä. Kaivautumalla hieman syvemmälle tällä sivustolla, sieltä löytyy Digital Media Techniques Library, jossa on ohjeita lähes mille tahansa asialle. Jukka on jo saanut Mikeltä luvan näiden ohjeiden suomentamiseen, joten kohta kajahtaa kotimaisella kielellä, kunhan vauva antaa hieman aikaa isukille.
-------------------------------------------------------
REAL ulos
Itse lopetin Realin käytön jo ajat sitten, kun milloinkaan ei ollut sopivaa plugia koneessa, vaan aina piti mennä Realin sivuille ja etsiä uusin versio, rekisteröityä ja tehdä vaikka mitä miellyttääkseen Realia. Kun taas kerran en saanut jotakin ääntä auki vaikka juuri eilen olin imuroinut viimeisimmän version, minun mittani täyttyi lopullisesti. Voin aivan hyvin odottaa siihen asti, että nettitiedostot aukeavat käyttöjärjestelmän tai ainakin selaimen avulla, mieluummin vaikka vuoden vanhalla versiolla. Päivitelkööt serveriohjelmiaan vaikka joka päivä, mutta katselu- tai kuuntelu ei saa olla jokamiehelle vaikeaa. Eivätkä jotkut plugit saa lähteä nettin seikkailemaan minun koneeltani ja latailemaan ohjelmia, joista en edes tiedä, mitä ne ovat. Senhän sanoo jo alkeellinenkin käsitys tietoturvallisuudesta.
Tähän "automaattiseen" netistä-päivitykseen Aamulehden Ahonenkin taisi lopulta eniten tuskastua. Hän kirjoittaa: "Ohjelman asentaminen oli painajaismaista: kymmenet valintaruudut ehdottivat, että lähettäisin kaikki mahdolliset tietoni automaattisesti Realille ja antaisin Jukeboxin hallita Windowsiani diktaattorin lailla." Vaikka hän kieltäytyi kaikesta, Real otti silti vallan ja yritti ottaa yhteyden verkkoon.
Ahonen lopettaa kolumninsa: "Ratkaisuni oli nopea ja vakaa. RealJukebox ja muut firman ohjelmat poistuivat koneestani välittömästi." Niin poistuivat minullakin jo vuosi sitten - enkä ole katunut - vielä.
-------------------------------------------------------
Aiheita mm.
Kokemuksia FireWire kovalevystä
Löysää puhetta DV-koodekeista
Applen uusi kannettava on laajakuvainen ja editointivalmis
Juttu valkobalanssista
email: kunto@iki.fi
| etusivu |haku | DV-uutiset | DV-sivusto|