DV-etusivu

DV-uutiset

Laajakulmalisäkkeistä lisätietoa 04/00

(julkaistu DV-uutisissa 29.3. -1.4.-00, lopussa päivityksiä -01, -02 ja -03)

Tuttu ilmiö lähes jokaiselle videokameran kanssa pyörineelle on se, että huone ei riitä, kaikki eivät mahdu kuvaan, vaikka menisi peräseinästä läpi. Ulkonakin vapaa tila loppuu monesti ja rakennukset on kuvattava osina. Sinänsä tämä voi johtaa omaperäisiin ja eläviin ratkaisuihin - ollaanhan elävän kuvan kanssa tekemisissä -, mutta kiusallista se on silti.

Objektiivia ei voi vaihtaa kuin parissa DV-kamerassa, joten vaihtoehtona on vain laittaa lisälinssejä kameran eteen. Niitä sanotaan laajakulmalisäkkeiksi, ja niissä on kaksi merkittävää lukua, "suurennus"kerroin ja kierrekiinnityksen suuruus millimetreissä. Oman kamerasi kiinnitys pitäisi selvitä käyttöohjeesta tai objektiivin kyljestä. Ellei selviä, voit käyttää metrimittaa, jolla saa ainakin summittaisen koon selville.

Laitoin "suurennus"kertoimen lainausmerkkeihin siksi, että nyt on kysymys pienennyksestä, mutta kun merkintätapa on lähtenyt telejatkeista, sitä kutsutaan suurennukseksi. Kameratehtaiden valikoimiin kuuluu usein 0,8x lisäke. Se tarkoittaa, että objektiivin polttoväli lyhenee 20%, esimerkiksi 4mm objektiivi muuttuu optisesti 3.2mm:n mittaiseksi.

Kuvakulman laskeminen onkin mutkikkaampi juttu, mutta karkeasti yleistäen polttovälin puolittaminen kaksinkertaistaa kuvakulman. Niinpä 20% korjaus ei paljoa auta. Tarvitaan rajumpia kertoimia.

0.38x laajakulmalisäke + soviterengas 43 -> 37mm

Seuraava esimerkki autaa sinua hahmottamaan eri kuvakulmien erot. Samalla voit myös mitata, onko sinulla laajakulmainen normaaliobjektiivi, vaiko tavallista kapeampi kuvakulma.

Jos levität sanomalehden aukeaman (Hesarin kokoa) vaakasuoraan seinälle, normaaliobjektiivilla kuvaan mahtuu puolen metrin päästä suunnilleen yhden sivun leveys, 40cm. Panasonicin laajakulmalisäkkeellä kuvaan mahtuu vajaa 60cm, noin puolitoista sivua vaakasuuntaan tai koko sivu pystyyn. Kun laitan keulille 0,38x lisäkkeen, koko aukeama mahtuu kevyesti ja vielä kolmannes ylikin. Kooltaan tämä tilaihme on hieman Panasonicin lisäkettä pienempi. Etulinssin halkaisija on 65mm ja ainakin minun kamerani tarkentuu linssin pintaan.

Jos kiinnostuit lisäkkeen hankkimisesta, lisätietoa löytyy jutun lopusta. Minulla ei ole mitään taloudellisia kytköksiä tähän maahantuojaan, mutta kun myyjä on vanha ystäväni ja hinta kohtuullinen, otan sen esimerkiksi.

Laajimmilla lisäkkeillä zoomaus ei toimi koko alueella, onhan kyseessä kulman laajentaja, ei yleistyökalu. Kuvakulmat superlaajasta kameran omaan normaaliin ovat kuitenkin käytettävissä. Automaattitarkennus ei myöskään toimi aivan kaikilla kameroilla. Käsisäätö auttaa silloin. Voimakkaalla lisäkkeellä kuvatessa erityisesti neuvotaan pitämään kamera vaakasuorassa, muuten seinät ja puut kaatuvat päälle. Tätä voi käyttää efektinä kun kameran kanssa liikkuu vaikka metsässä tai autolla. Vauhti tuntuu kiihtyvän kuvakulman kasvaessa. Tynnyrivääristymää luonnollisesti on laajimmissa kuvakulmissa, mutta optinen laatu on erinomaista, terävyys pysyy yhtä hyvänä kuin kamerasi on. Heijastuksia nämä isot linssit keräävät herkästi, kun vastavalosuojaa ei voi käyttää. Luonnollinen suoja, puun tai talon varjo auttaa. Linssi on myös syytä pitää puhtaana.

Laajakulmalisäkkeitä on yleisesti kahta kokoa: Isompiin kameroihin kierrekiinnityksenään 52mm sekä pieniin objektiiveihin 37mm kierteellä.

Kiinnitys onnistuu lähes joka videokameraan. Soviterenkaita saa eri kameroille siten, että 52mm kierteen voi pienentää 49, 46, 43 ja 37mm ja alunperin 37 millisen voi kiinnittää myös 43, 40.5, 37.5, 36, 30.5, 30 ja 27mm kierteisiin. Lisäksi sen saa isompiin kierteisiin 52mm, 49mm ja 46mm, mutta silloin valmistaja ei takaa, että nurkat eivät varjostu sovitettaessa pientä linssiä ison päälle. Myös 58mm kierteillä valmistetaan muutamaa mallia.

Mistä näitä ihmeitä saa, kysyy malttamaton. Kauppaan ei kannata rynnätä. Selänteen Matti, valokuvaaja ja alan sekä myös luontokuvauksen ja videon tarvikkeiden maahantuoja myy niitä postitse tai suoraan Tampereen Kaarilanaukiolla. Maahantuoja on virallisesti: Suomen Luontokuva, pl 22, 33311 Tampere, puh. 03-3445055, fax 03-3450044. Nettikauppaa Matti ei harjoita.

Valitettavasti vuosi 2001 on tuonut sellaisia huonoja uutisia, että tässä kuvailtua 0.38x-kertaista lisäkettä ei toistaiseksi saa, mutta lisäksi on tullut useita vaihtoehtoja varsinkin isommille objektiiveille. Käytössä 0.45x on näppärämpi ja kulmaltaankin aivan riiittävä useimmille. Parasta kysyä Matilta, mitä tällä hetkellä on saatavissa.

2002 syksyllä hinnat menivät niin, että jousikiinnityksellä pikkukameroihin sai laajiksen 84 Eurolla, kierrekiinnityksellä hinnat vaihtelivat 110-170 Euroa. Soviterenkaat maksoivat 5,- ja UV-suotimet (kameran objektiivin suojaksi erittäin tarpeellinen) 15,-. Erikoislaaja, "fish-eye" 0.24x Raynox, on huippulaatua sanoo tehdas. Se maksaakin 395€. Kulttimaineessa varsinkin skeittajien keskuudessa on Centuryn 0.3x, joka kait käytännössä on vielä laajempi ja hinta on monikertainen. Sen maahantuoja on Modtech.

Lisäys 2003 huhtikuussa:

Kameranvaihtojen seurauksena hukkasin myös laajakulmalisäkkeeni ja niinpä piti mennä kauppaan tutustumaan tarjontaan. En halunnut mitään superlaajaa, vain hiukan helpotusta ajoittaiseen ahtauteen. Poikkesin ensiksi lähes naapurissa sijaitsevan Suomen Luontokuvan tarjontaan tutustumassa. Matti pisti minulle pussiin 5 erilaista kotona rauhassa tutkittavaksi ja minä testailin hiukkasen. Yllä oleva, valikoiman pienikokoisin, vain 110 grammainen Raynox HD-5000Pro tuntui heti kameraani sopivalta. Siinä on paketissa mukana sovitinrenkaat 27-43mm välille viidelle eri koolle. Renkaat ovat muovisia ja se onkin lähes ainut minua häiritsevä asia tässä lasissa, joka siis on 0.5x. Tietysti se pyöristää suoria viivoja kuvan laidoilla, mutta se johtuu jo perspektiivistäkin. Reunoille on pidempi matka. Lisäkkeellä voi käyttää zoomia vapaasti, automaattitarkennus ja kuvanvakaaja toimivat, eikä nurkissa näy varjostumaa tai värivirheitä. Tämä oli ainoa lisäke, jossa on edessä suodinkierre, 62mm, vaikkapa polarisaatiolle tai suojalasille. Vastavalosuojaa ei tällaisella kuvakulmalla oikein voi käyttää ja etulinssi ottaa kyllä heijastumia valoista varsin herkästi. Ei siitä siis ihan yleiskäyttöön ole.

Ollakseni varma valinnastani, valjastin testitaulun ja kuvasin sitä normaaliobjektiivilla ja tällä lisälasilla zoomaten kuvan saman kokoiseksi. Testin tulokseksi sain, että toisto oli hieman parempaa lisäkkeellä kuin ilman sitä. Noinhan se ei voi olla. Tuo kertoo vain siitä, että testitaulun kuvaus on hyvin tarkkaa puuhaa. Pienikin vinous tai kokoero vaikuttaa. Ulkokuvaukset kertoivat samaa tarinaa: Lisäke piirtää kaiken sen, minkä kameran objektiivikin. Etsintäni oli päättynyt alkuunsa. Lasi maksaa 140€.

Entäpä ne "hylätyt". Kaikkia en edes testannut perusteellisesti, kun en halunnut tuon tyyppistä lasia nyt. Raynoxin ja Titaniumin 0.45x lisäkkeet putosivat reunojen värivirheisiin ja pehmeyteen. Nuo näki jo MX500:n isosta etsinkuvasta. Raynox 0.3x HD3030Pro on hyvän tuntuinen lasi, mutta en nyt halunnut noin laajaa. Tosin käytännön testeissä kuvakulmissa ei ollut valtavasti eroa. "Sivistynyt" lisäke 0.66x houkutteli, sillä se ei todellakaan vääristä suoria viivoja, mutta koko ja väri ratkaisivat nyt tilanteen 0.5x:n eduksi. Ja tietysti tuo testitaulu.

Tehtaan sivuilla on erinomaisia esimerkkikuvia eri linsseistä. Joistakin myös näkyy niiden puutteet, huono piirto reunoilla ja värilliset ääriviivat. Yllä olevasta lisäkkeen kuvasta pääset näille sivuille.

Suomen Luontokuvan videolisäkkeiden hinnaston löytää nykyisin netistäkin.