Digivideoyhdistyksen kesäkurssi Outokummussa esitteli kurssilaisille myös Sonyn uutuuden, TRV950-kameran. Ulkonaisesti se ei paljoa eronnut "ysisatasesta", joita kurssilaisilla oli useita.

Tarkemmin tutkien näytti siltä, että kameraan on ympätty muoti-ilmiöitä kuten Bluetooth-nettiyhteys kännykän välityksellä ja USB-streaming suoraan kamerasta nettiin. Tämä on kuitenkin tehty kuvanlaadun kustannuksella. Sääliksi käy videokuvaajia, jotka vaihtavat uuteen malliin uskoen saavansa parempaa kuvaa. Eräs kurssilaisista oli juuri ostanut vaihtokoneen, käytetyn TRV900-mallin, jonka joku oli vaihtanut ysipuolikkaaseen maksaen 1500 Euroa välirahaa. Uskallan melkein sanoa, että käytetyn ostaja sai paremman kameran lähes puoleen hintaan. Sellaista on markkinointi.

Yritimme mitata kameran herkkyyden Mäntässä aloittamallamme testimetodilla. Se ei käynytkään helposti. 950 kätkee valotustietonsa jonnekin, mistä emme niitä löytäneet kuin nauhalta lukien. Se ilmeisesti käyttää sähköistä vahvistusta vakiokorjauksena normaalissakin kuvauksessa. On kyllä sanottava, että vahvistus näytti melko hyvältä ainakin etsimestä katsoen, mutta nauhalta tarkkaan tutkien sen täytyy aiheuttaa kohinaa, joka esimerkiksi vaikeuttaa nettivideon pieneksi koodausta.

Niin ja se herkkyys. Totesimme Pänkäläisen Teron kanssa yhdestä suusta: "Ei voi olla totta". Jos onnistuimme mittaamaan kameran perusasetuksilla, sen herkkyys olisi vain 3.4, mikä on selkeästi heikoin kolmikennoinen ja PC100:n luokkaa. Megapikselit vaativat veronsa. Se olisi siis yli kaksi aukkoa heikompi kuin TRV900. Tätä vahvisti kyllä käytännön vertailukin. Kuvasimme molemmilla malleilla rinnakkain samaa hämärää kohdetta, ja kun vahvistukset nollattiin, vanha malli oli selkeästi kirkkaampi. Automaatilla eroa ei tässä kohteessa huomannut.

Lisää ikäviä muutoksia paljastui, kun vertailimme kameroiden laajimpia kuvakulmia. TRV900 on ylempää keskikastia, mutta 950 asettuu lähes pohjalle. Siinä tarvitaan välittömästi laajakulmalisäkettä. Kameroiden objektiiveja tutkiessa paljastui polttoväliero. TRV900:n ilmoitetusti 1/4 tuuman kennoille laajin kulma on 4.3mm. Ysipuolikkaan kenno ilmoitetaan saman kokoiseksi, mutta polttoväli on 3.6mm. Mahdoton yhtälö. Joku valehtelee. Uutuuden pitäisi olla selvästi laajakulmaisempi, mutta ei vain ole.

Selitys löytynee megapikseleistä. Tämä on arvailua, mutta saattaa olla, että stillikuvat muistikortille tehdään koko kennon alueelta, mutta videoon käytetään vain pieni osa keskeltä. Arvioisin, että tehollinen kennokoko on jotakin 1/5 tuuman luokkaa videota kuvatessa. Tämä myös selittää herkkyyden häviämisen.

Muutamassa muussakin asiassa porukalle tuli mieleen, että kameran statusta on laskettu alempaan luokkaan. Esimerkiksi jotkut huononnukset valotuksen käsisäädössä ja jopa etsimen laatu viittaisi tähän. Myös suodinkierre on pienennetty harrastelijaluokkaan. Sonyn kannalta on tietysti ymmärrettävää, että VX2000:lle ei haluta kilpailijaa vaan yksikennoisten ja kolmikennoisten välimaastoon tarvitaan uutta mallia markkinoille.

Kamerassa on intervallikuvaus, mahdollisuus nopeutettuun kuvaamiseen. Senkin säätöjä on huononnettu esim verrattuna VX1000 malliin niin, että useimmista aiheista saa vain nykivää jälkeä. Yhdessä tuossa alapuolella 19. ja 13.6. esiteltyjen metodien kanssa tulosta voi parantaa, mutta tihein intervalli, 1/2 sekuntia puolessa minuutissa ei kerta kaikkiaan toimi. Ruutuja pitäisi kuvata vain pari kerralla, jotta tulos olisi sujuvaa.

Kamera toimi kurssin kuvauksissa siinä kuin muutkin kolmikennoiset, mutta meillä oli aina riittävästi valoa kohteissamme. Oikein balansoituna sen kuvaa voi mainiosti leikata Canonin, Panasonicin tai TRV900:n kanssa. Se teki siis moitteetonta jälkeä.

Moittimista TRV950:ssä siis on lähinnä kehityksen suunta. Näyttää siltä, että kuvan laatu ei ole yhtä tärkeä kuin muut oheishörhelöt. Parempaankin Sony olisi pystynyt, mutta ilmeisesti ei halunnut.

Julkaisin tämän pitkän harkinnan jälkeen ja sivustosta vastuussa olevien kanssa keskusteltuani. Jotta voisimme tehdä kamerasta testin tai esittelyn, sitä pitäisi tutkia perusteellisemmin ja käsikirjan kanssa. Siihen ei kurssin tiimellyksessä ollut aikaa. Tämä on siis mielipide.

Palataan asiaan, jos totuus osoittautuu toisenlaiseksi.

Kevät näyttää olleen kiireistä aikaa, koska näille sivuille ei ole riittänyt tekstiä.

Digivideoyhdistyksen kevätkurssi Mäntässä pidettiin mukavissa merkeissä ja siitähän löytyy kirjoittelua muilta palstoilta. Pojanpoika kasvaa, syö ja nukkuu, välillä hymyilee leveästi ja hieman jutusteleekin omalla kielellään.

"Keksin" tuossa uuden tavan pohjata nauhat. Pohjaushan tarkoittaa, että uudelle kasetille nauhoitetaan jotakin (yleensä mustaa ja mykkää) jotta sen aikakoodi saadaan yhtenäiseksi ja samalla nauhan kunto tulee tarkistettua. Aikakoodi on tärkeä monelle editointiohjelmalle, jotka saattavat lopettaa kaappauksen, jos koodi katkeilee. Koodin taas saa katkeilemaan, jos kuvaustilanteessa kelailee tai poistaa nauhaa kamerasta, eikä laita sitä huolellisesti takaisin vanhan kuvatun kohdalle. Tästä on varoituksia näillä sivuilla esimerkiksi kootuissa vinkeissä.

Keksintöni on yksinkertainen. Vien kameran parvekkeelle ja kuvaan pilvien liikkeitä tunnin ajan. Niistä teen sitten nopeutuksen editointiohjelman "TimeLapse"-toiminnalla (esim. Radius MotoDV). Otan vaikkapa joka 30. tai 50. freimin eli nopeutan 30-50-kertaiseksi. Jos pilvet liikkuvat oikein hitaasti, 100-kertainenkin voi tulla kysymykseen. Tästä jää lopulta 1-2 minuuttia, jonka voi siirtää käyttönauhalle ja pilvinauhan voi käyttää uudestaan, jos malttaa. Jos pilvet ovat mahtavia, voi myöhemmin tulla mieleen vaihtaa vielä nopeutta ja silloin alkuperäiset saattaisivat olla tarpeen, ainakin, jos hitaampaa haluaa. Tasaluvuilla nopeutuksen voi mainiosti tehdä noista lyhennetyistäkin. Kaappaa ne vain uudelleen ottamalla joka toisen ruudun koneelle.

Tuo MotoDV on mainio kaappausohjelma. Sääli, että sen tekijä on ajat sitten lopettanut ohjelman kehittämisen. Sitä oli viime vuosituhannen lopulla tietokonelehtien CD-painoksissa ilmaisena ja Radiuksen kotisivuiltakin tuon sai imuroida. Jos siis tuollainen sattuu eteesi, laita talteen. Ohjelmaa on sekä Win että Mac-käyttiksille. Se vaatii omat ajurit, joten kaikille korteille sen sovittaminen voi olla ongelmallista.