....
DV-uutisarkisto syyskuu 2002
ikäjärjestyksessä, nuorimmat ylinnä
|
....
|
DV-uutisarkisto syyskuu 2002 ikäjärjestyksessä, nuorimmat ylinnä
|
|
|
© kunto hirvikoski |
|
||
5-11.9.02 Canon XM2 Taas uusi 3-kennoinen
Tästä jutusta tulee pitkä jatkokertomus, mutta luulisin sen pohdinnoilla olevan yleisempääkin merkitystä kameroiden ominaisuuksista kiinnostuneille. |
Sain tänään käsiini Canonin uutuuden, XM2:n, joka on kolme vuotta sitten ilmestyneen XM1:n näköispainos ja paljolti muutenkin sama kamera. Siinä on kuitenkin niin paljon pieniä parannuksia (ilmeisesti Canon on kuunnellut käyttäjiä) että tästä voi hyvinkin tulla suosittu kamera ja saattaapa tämä testiyksilö jopa jäädä meille. Canonin sivuilla on jo suomeksikin informaatiota kiinnostuneille. Viimeaikaiseen muiden merkkien tapaan uusittu olemus on hieman muovinen. Mitat ovat lähes entiset, mutta paino on pudonnut. Objektiivi lienee entinen, optisena mahtavat 20x ja laajinkin kulma on aivan siedettävä. Vertailukohtana minulla ei valitettavasti ollut XM1:tä vaan oma vanha Panasonic DX100, jo lähes viiden vuoden takaa. Olen kuitenkin paljon kuvannut Canonillakin, joten kovin outo tämä uutuus ei ollut. Merkittävimmät uudet ominaisuudet ovat äänitystason säätö käsin kahdesta säätöpyörästä ja tason näyttö etsimessä ja kameran kyljessä. Henkilökohtaiset perusasetukset saa myös muistiin: värisävyn, värikkyyden, kuvan kirkkauden ja terävöityksen asteen voi tallettaa mieleisekseen. Zoomin säätöjä on kaksi ja niiden toiminnan voi asettaa myös erilaiseksi, toisen nopeaksi ja toisen hitaaksi paineen tunnistavaksi. Erilaisia valotusohjelmia on lukuisia, mutta niiden logiikka on tuttu jo Eos-kinofilmikameroista. Näyttää siltä, että kamera pyrkii käyttämään sähköisiä vahvistuksia ja äkkiä arvioiden kuva niiden kanssakin on hyvää. Vain manual-ohjelma näyttää todelliset valotuslukemat ja sillä pääsee poistamaan kuvanvahvistimen. Herkkyysmittauksia en ole ehtinyt tehdä, mutta lyhyt vertailu Panasonicin kanssa viittaisi siihen, että megapikselit ovat vaatineet veronsa täälläkin. Päinvastaisista väitteistä huolimatta näyttää siltä, että tämä kamera ei ole herkempi kuin edeltäjänsä, mutta saattaa päästä samaan. Kummallinen ominaisuus paljastui, kun tutkin kameroiden kuvaa hyvin heikossa valaistuksessa. Silloin Canon ohitti Panasonicin, joka oli kirkkaampi hyvässä valaistuksessa. Olisikohan jokin kuvanparannuspiiri pelissä? Sellaisella voidaan esim. pudottaa kuvan kontrastia, vaimentaa kirkkaimpia ja nostaa tummimpia osia. Silloin normaalista herkkysmittauksesta ei saada oikeita tuloksia, koska välissä on jo sähköistä käsittelyä, mutta videokuvalle se varmasti tekisi hyvää. Kuva on huomattavan terävää, mutta en ole vielä tutkinut asetuksia. Se ei kuitenkaan näytä terävöitetyltä. Ehkä tässä on todella piirtoa enemmän. Värit erityisesti hämärässä toistuivat poikkeuksellisen kirkkaana. Sitähän voi myös vähentää perusasetuksilla, jos se tuntuu liialliselta.
|
|||
Megapikseleillä stillikuvia
|
Muuan digivideokameroiden esittelijä toteaa aina arvioinneissaan: Jos aioitte videokamerallanne ottaa stillikuvia, unohtakaa koko juttu ja hankkikaa oikea stillikamera. Canonkin on lähtenyt mukaan leikkiin ja laittanut kolmikennoiseensa megapikseleitä stillikuvia varten. Niitä on valmistajan ilmoituksen mukaan 1.7 miljoonaa. Tuossa laskutavassa puristetaan kyllä kaikki irti 470.000 pikselin kennosta, lisätään vähän "piksel-shift" kerrointa ja pyöristetään ylöspäin. Lopullinen kuvan koko on 1488x1128 parhaalla laadulla kuvatessa. Näytteen saat klikkaamalla tuota pikkukuvaa. Kuva on täysin käsittelemättä suoraan kamerasta muistikortille, vain jpeg-talletus on tehty uusiksi, pienemmäksi ja se voi aiheuttaa lisää virheitä. Ainakin taustan rakeisuus on lisääntynyt ja tausta vaalentunut. Mutta ei kuva virheetön ole alkuperäisenäkään. Erityisesti vinoissa viivoissa on outoa eloa. Havaitsin lisäksi, että paljon yksityiskohtia sisältävät kuvat (esim. puiden lehtiä ja ruohikkoa) olivat pehmeämpiä kuin suuria pintoja sisältävät. Eli ilmeisesti kameran jpeg-tallennus ei kykene tallentamaan niitä täydellä laadulla. Hämärässä stillikuvat muuttuvat huonommiksi. Silloin Canon suosittelee salamaa. Eli jos ajattelit XM2:lla napsia sukupotretit hämärissä sisätiloissa, varaudu pettymyksiin. Tosin laatu parhaimmillaan on sellaista, että siitä voisi vaikka tehdä postikorttikokoisen painotuotteen, ja se on paljon videokameralta. Kuvakulma ei muutu siirryttäessä stilleihin, mutta herkkyys vähenee. Hm, mitähän tästä pitäisi päätellä. Jotenkin eri tavalla se toimii stilleillä kuin videolla. Kameran mukana tulee 8 megan muistikortti, jolle mahtuu parasta laatua naurettavat 5-6 kuvaa. Heti siis tulee asiaa kauppaan. Kuvien purkua varten tulee ohjelmia CD:llä, mutta ainakin Mac osX löysi kameran kun USB-kaapelin laittoi kiinni. Kameran muistikorttia voi käyttää mutkattomasti kuin siirtokovalevyä. |
|||
| 16:9 on, mutta... | Canonin sietäisi hävetä laajakuvan toteutustaan. Menusta löytyy kyllä 16:9 valinta, mutta etsinkuva ei muutu, vaan esittää kaiken venytettynä. Kuvaustulos on kuitenkin oikea laajakuva. Sommittele tuossa sitten elokuvaasi. Canon tarjoaa toisenkin vaihtoehdon, ja tämä ilmeisesti on eräiden äänekkäiden DV-palstanpitäjien toiveiden mukainen: 4:3 kuvaan saa rajauskehyksen laajakuvalle. Selvää on, että tällöin lopullinen kuva on tehtävä jälkikäsittelyssä ja se edellyttää pitkää renderöintiä tai todennäköisemmin reaaliaikalaitteiston ostamista. Puutteellista toteutusta täydentää se, että laajakuva putoaa pois päältä, kun siirrytään "vihreän ruudun" täysautomatiikkaan. Se sentään palautuu, kun siirrytään takaisin muihin valotusohjelmiin, joita on kiitettävän runsaasti. Tämä on kyllä kuvaajan kamera, sellaisen kuvaajan, joka tietää, mitä haluaa. Ohjelmista löytyy esimerkiksi aukon esivalinta, jolloin voi kuvata vaikka täydellä aukolla kirkkaassakin kelissä. Kamera hoitaa valotuksen harmaasuotimilla ja nopeilla valotusajoilla. Tosin ND-suodin on edelleen vaihdettava napista käsin, kun kamera sitä pyytää ja vaihdossa kuvaan jää ikävä kirkkauden muutos, joten lennossa sitä ei voi laittaa. Minusta tuo on outo järjestely. Panasonic oli edellä kilpailijoitaan jo 5 vuotta sitten, sillä sen ND lipuu jostakin päälle käyttäjän huomaamatta, jos sitä yleensä tarvitaan. Terävyysalueen käyttö tulee kuitenkin mahdolliseksi XM2:lla, vaikka kennokoko on vain 1/4", kun käyttää suurta aukkoa ja hieman pidempää polttoväliä. Kamerassa on myös pitkät valotusajat 1/6 sekuntiin asti. Ne helpottavat hämärässä kuvausta, jos käyttää jalustaa, eikä kohde liiku. Liikkuvien kohteiden kuvauksessa olen niitä käyttänyt efekteinä. Parhaimmillaan voi saada vaikutelman hidastetusta kuvasta, vaikka ihminen puhuu aivan normaalilla äänellä ja melkein synkassakin. Käyttösäätimien suunnittelussa Canonilla olisi paljonkin oppimista Panasonicilta. Tosin suurin osa näistä valintanappuloista ja pyöristä on jo hyvillä paikoilla käsien toimintaa ajatellen, mutta esimerkiksi valkobalanssi pitää erikseen valita yhdestä napista ja tehdä toisesta. Siinä sormet sotkeutuvat vääriin paikkoihin, sillä tämä tehdään yleensä kuvaa, ei kameran kylkeä katsellen. Panasonicissa on kaksitoiminappula, josta ensin valitaan toiminta ja pitkällä painalluksella tehdään balanssi. Canonin valotusohjelma valitaan yhdestä säätöpyörästä ja sitä säädetään aivan muualla olevasta ja eri logiikalla toimivasta säätöpyörästä. Panalla ne ovat samassa pyörässä painalluksen päässä toisistaan. Tosin säätöjä on huomattavasti vähemmän. Se on Canonin eduksi todettava, että sillä voi määritellä yhden "custom keyn". Valintanappiin voi ohjelmoida jonkin kameran toiminnoista menemään päälle ja pois yhdellä painalluksella.
|
|||
| Mutta pärjääkö sillä pimeässä? | XM2 asettaa aloittamamme DV-kameroiden herkkyysmitaukset uuteen valoon tai aiheuttaa niiden täydentämistarpeen. Ammattikameroiden mittaus perustuu siihen, että kuvanparannuspiirejä ei mittauksessa käytetä, ne kytketään pois. Amatööripuolella se ei aina ole mahdollista. Nyt vertaillessani vanhaa DX100:aa ja tätä uutuutta, törmäsin ilmiöön, että herkkyys ei enää menekään lineaarisesti, vaan ilmeisesti jonkin käyrän mukaisesti. Joko kennot ovat muuttuneet ratkaisevasti tai Canon on kätkenyt kameraansa kuvanparannuspiirejä, joista ei kerrota, ja jotka eivät ole suoranaisesti signaalin vahvistus eli Gain-säätöjä. Kävi nimittäin näin: Aikaisemmissa mittauksissa Panasonic sai arvon 6.8, Canon XM1 6.2 ja nyt tämä megapikseliuutuus lähes saman, 5.6+. Ero saattaa johtua mittavirheistä. Huomiotani kiinnitti kuitenkin se, että Canonin kuva näytti kirkkaammalta hämärässä. Tein lisämittauksia. Tuo virallinen testi tehdään 2000 luksin valossa. Vähensin valon ensin 100 luksiin ja lopulta 50 luksiin, jossa jo tarvittiin vahvistuksia. Canon ohitti herkkyydessä Panasonicin, sitä enemmän, mitä hämärämpää oli. Kun Canon XM2 kirkkaassa valossa oli 1/2 aukkoa epäherkempi, hämärässä se olikin 3/4 aukkoa herkempi ja lisäksi kuva oli selvästi terävämpää ja värit voimakkaammat. Panasonicin kuva myös sisälsi kohinaa, "lumisadetta" huomattavasti enemmän kuin uutuuskamera. Parannusta on tapahtunut, ja sehän on hyvä asia. Menee vain tuo testimenettely uusiksi, jos muutkin tekevät tällaisia kätkettyjä ominaisuuksia.
Tyypillinen ero kuvissa, kun valoa huoneen peränurkassa on vain 20 luksia. Vahvistuksia kameroissa oli +12 dB. Vanha vasemmalla, uusi oikealla. Kaikki testikuvat ovat osia videosta 1:1 koossa, terävöittämättä ja muutenkin muuttamatta. Tämä rajaus on keskeltä kuvaa.
|
|||
| Onko XM2 terävä? | On. Sehän riippuu kuvaustavasta, aiheesta ja monesta muusta asiasta, mutta kyllä XM2 pärjää tässä suhteessa. Nythän käyttäjä voi itse muuttaa terävöitystä (ääriviivojen terävyyttä) melko laajalla alueella. Tuota täytyy tutkia ajan kanssa ja isosta monitorista. Toistaiseksi olen pitänyt säätimen pois päältä. En ole innostunut testitaulujen kuvaamiseen. Laboratorio-olosuhteissa niillä voi saada eroja eri kameroiden välille, mutta sekin kertoo vain paikallaan pysyvän mustavalkoisen kohteen eroista. Kotioloissa niiden käyttö on vaikeata vaikkapa siksi, että kameroiden etsimet eivät näytä todellista kuva-alaa. TV:ssä näkyvän alueen ne kyllä esittävät melko luotettavasti. Nyt kuitenkin kaivoin testitaulun netistä nähdäkseni, onko edistystä tapahtunut viidessä vuodessa. On, onneksi on. Canonin terävyys on selvästi parempi kuin Panasonicin jos taulua kuvataan huonevalaistuksessa tai ikkunan lähistöllä. Erityisesti reunat ovat paremmat.
Tässä vasemmalla vanhan kameran, oikealla uuden kuva kohtalaisen valoisassa huoneessa kuvattuna. Kuvassa osa ruudun vasemmasta ylänurkasta. Kirkkaassa valossa erot tasaantuvat. Siellä kaikki kolmikennoiset ilmeisesti lähestyvät jo DV-nauhan maksimierottelukykyä, mutta kyllä XM2:n kuvasta näkee, että kehitystä on tapahtunut. Kuva ei näytä terävöitetyltä, mutta on terävää. Itse asiassa suurimmat erot ovatkin aivan muualla kuin viivojen erottelussa. Canon toistaa terävänä myös tasaiset pinnat ja pienet sävyerot ja sehän se on varsinaista erottelukykyä.
Vasemmalla taas vanhan Panasonicin, oikealla uuden Canonin kuva, nyt 2000 luksin valaistuksessa. Molemmat ylittävät 500 viivan erottelukyvyn, mutta silmin havaittavaa eroa on. Kuva on mustesuihkulla tulostettu ja tuo epätasaisuus harmaissa pinnoissa on oikeasti olemassa. Vain Canon pystyi sen toistamaan. Älkää nyt kuitenkaan tehkö liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä näistä epätieteellisistä mittauksista. Jos vertailussa olisi 2 samanhintaista juuri markkinoille tulevaa kameraa, vertailu pitäisi tehdä tarkemmin. Kameroiden kohdistus tauluun, tarkennus, balansointi, aukon säätö, sähköisen terävöityksen aste jne., monia asioita pitäisi tehdä hyvin huolellisesti saadakseen todella luotettavan tuloksen. Sittenkin jäisi vielä jossittelun varaa tulosten tulkinnassa, jos haluaisi ilmoittaa selvän lukeman kameroiden piirtokyvystä. Jätän tämän ammatilaboratorioille, enkä niidenkään tuloksia juuri arvosta totuutena. Kameran suorituskyky punnitaan aivan muualla kuin mustavalkoisia paikallaan pysyviä viivoja kuvatessa.
|
|||
Ääniosuuskin vaikuttaa asialliselta. Mikrofoni on kahvassa ja irti runkoäänistä. Sen ääni on melko puhdas ja käsisäädötkin löytyvät. Tuulisuojaa ei tule mukana, mutta tähän rakenteeseen sellaisen pystyy rakentelemaan. Lisälaitteena myydään XLR-liitimet sisältävää osaa lisävarustekenkään. Sitä on syytetty heppoisuudesta, mutta omaa kokemusta minulla ei ole. Zebran saa aseteltua 80-100% tasolle valotuksen säätelyä varten ja CustomPreset-asetuksista voi vähentää värikkyyttä ja terävöitystä, tarvittaessa kirkkauttakin, jos haluaa enemmän ammattimaisen näköistä jälkeä. XM2 on monipuolinen työkalu, niin monipuolinen, että tässä raapaistiin vasta pintaa. Jos kiinnostaa, kokeile itse lisää. |
||||
 |
||||
|
|
||||
| Kesä 2002 | TRV950 - kamera muutosten kourissa TimeLapse - nopeutettua kuvausta helposti editointiohjelmalla |
|||
| Kevät 2002 | DV-kamerat filmin teossa mukana Varokaa staattista sähköä |
|||
| Tammi- helmikuu 2002 | Tytöille kamera käteen Editointityylejä |
|||
| Joulukuu 2001 | Päät tukossa juttu jatkuu... | |||
| Marraskuu 2001 | Päät tukossa - mitä nauhatehtailijat sanovat? | |||
| Lokakuu 2001 | Dokumentteja nykyajasta; jonkun nekin on tehtävä Laadukas hidastus tehdään tasaluvuin DVD-kamera ihmeteltävänä |
|||
| Syyskuu 2001 | Päät tukossa, puhdistusta kaivataan Tasku-kovalevy FireWireen Näiden uutisten 4-vuotispäivä |
|||
| Elokuu 2001 | Hämmentäviä uusia kameramalleja: MV, 1/4 tuuman kenno ja muita kummallisuuksia Lacie FireWire-kovalevy käyttötestissä Pieniä UV-suotimia saatavissa vihdoinkin |
|||
| Heinäkuu 2001 | Canon XL1s julkistettiin | |||
| Kesäkuu 2001 | digivideo.org starttasi CNN siirtyy uutishankinnassaan osaksi DV-formaattiin ja Powerbookilla editointiin. |
|||
| Toukokuu 2001 | Sisältöä mm. Rakenna sadesuoja kamerallesi, iBook uusiutui, Säilyykö CD-R? |
|||
| Huhtikuu 2001 | mm. Varokaa Litium-akkuja Vappuvihjeitä ja aprillijuttuja |
|||
| Maaliskuu 2001 |
Mikro- ja makrolisäkkeitä videokameroihin lähikuvausta varten Telejatkeitakin on saatavissa |
|||
|
Aiheita mm. |
iMoviesta useita juttuja, iMac FlowerPower Kuvausvinkkejä, trikkien tekoa ym ym.
|
|||
|
Aiheita mm. |
Valota talvikuvat
oikein Kokemuksia FireWire kovalevystä Löysää puhetta DV-koodekeista Applen uusi kannettava on laajakuvainen ja editointivalmis Juttu valkobalanssista |
|||
|
|
||||
|
|
email: kunto@iki.fi | etusivu | DV-uutiset | DV-sivusto|
|
