DV-uutisarkisto loka- joulukuu 2002

ikäjärjestyksessä, nuorimmat ylinnä

DV-sivusto

DV-keskustelu

digivideo.fi etusivu

Vanhat "uutiset"

© kunto hirvikoski

19.12.2002

Viime vuosituhannen ohjeet joulun kuvauksiin pätevät vielä pitkään, sillä joulu on ajaton. Tässä siis kooste vanhoista joulukuvausohjeistani hieman päivitettynä.

Joulu tulee taas vähän kuin yllättäen. Jos aiot tehdä videota joulun vietosta vuonna 2002, kannattaisi ehkä hieman valmistautua ja jopa harjoitella.

Jouluvideossakin pitäisi olla valoa. Hämärässä kuva alkaa "kohista" ja tarkennus ei osu kohdalleen. Sytyttele siis lisää valoa. Runsaasti kynttilöitä, erityisesti sähköisiä valaisee myös huonetta. Jalkalamput ja pöytävalaisimet antavat kaikki hieman lisää. Olohuoneen lamput voi jouluksi vaihtaa isompiin. Voit myös ottaa video- tai muun halogeenivalaisimen avuksi. Suoraan päin kasvoja sellaisen valo on raakaa ja varjot kovia, mutta suuntaamalla sen vaikkapa vaaleaan kattoon tai seinään saa pehmeätä yleisvaloa. Lapsiperheessä tämä on hyvä tehdä hyvissä ajoin ennen pukin tuloa, jotta kaikki ehtivät tottua valoon. Ohjaa tärkeimmät tapahtumat valoisammille paikoille. Valon määrän voit testata jo edellisinä päivinä, koekuvata ja katsoa kriittisesti televisiosta.

Jos pidät laadusta kiinni, valoa pitäisi olla niin paljon, että kamerasi ei tarvitse käyttää sähköistä vahvistusta. Se lisää kohinaa, rakeisuutta, lumisadetta kuvaan, huonontaa värejä ja hukkaa joillakin kameroilla automaattitarkennuksen. Vahvistus, "gain" ilmoitetaan desibeli-asteikolla esim 3, 6, 12, 18 tai jopa 36dB. Näillä tehdään sähköinen vahvistus lähes olemattomaan, pimeässä kuvattuun kuvasignaaliin. Eihän siitä voi tulla hyvä. 6dB lisää kaksinkertaistaa kirkkauden. Kameratehtaiden ilmoittamat minimivalaistukset ovat juuri näillä sähköisillä prässäyksillä mitattuja. Kuvan laadusta ei puhuta mitään.

Jos sinulla on käsisäätö kamerassasi näet varmaankin, millaista vahvistusta se käyttää. Joistakin kameroista valotusarvot näkee vain nauhalta "DataCode", "Display" tms. valinnalla kaukosäätimessä tai menuissa. Kuvaa siis pätkä videota siinä valossa kuin aiot joulukuvia ottaa ja tarkista tilanne. Pyri desibeleistä eroon lisäämällä valoa. Oma kamerani tekee vahvistamatta kuvaa hyvin valaistussa toimistohuoneessa, mutta ei enää yhden lampun valaisemassa hämärässä olohuoneessa. Nykyisissä (2002) kameroissa vahvistukset ovat parantuneet ja 6dB, joissakin tapauksissa 12 voi vielä olla siedettävää, mutta sen yli menevät vahvistukset ovat kyllä ikävää katsottavaa. Ajattele, että lapsenlapsesi saattaa kaiholla katsella kuvaamaasi videota vielä vuosikymmenten päästä. Ei kannata tuhota laatua heti alkumetreillä.

Kynttilänvalo riittää kuvaukseen, kunhan kynttilä on kirkas ja lähellä kasvoja. Tarkista, että kamera valottaa kasvot oikein, kynttilä saa näyttää liian kirkkaalta. Jos tausta on tumma, automaatti voi tehdä aivan hyvää kuvaa. Jos väribalanssin jättää keinovalolle, kynttilänvalo on punertavaa, mutta siinähän ei ole mitään väärää.

Lasten tähtisilmät kannattaa kuvata mieluummin läheltä zoomi laajakulma-asennossa. Kameran voi viedä lähelle pitäen sitä alhaalla lasten tasolla. Samalla lapsen kanssa voi jutella ja katsoa silmiin. Nykyiset videokamerat tarkentuvat hyvin lähelle, muutamaan senttiin linssistä. Matka kuitenkin kasvaa, jos zoomaa tiiviimmäksi. Silloin lyhin kuvausetäisyys voi olla jopa pari metriä. Tämä johtuu optiikan laeista, eikä ole kierrettävissä kuin pitämällä zoomi laajimmillaan ja kävelemällä lähemmäksi. Sekaan vain. Pikku kätöset pakettia avaamassa voi kuvata kymmenen sentin päästä ketään häiritsemättä. Lähikuvia joulukuusesta, kynttilöistä, koristeista jne voit kuvata vielä Tapaninpäivänäkin elävöittämään jouluvideotasi. Aattona kannattaa keskittyä olennaiseen.
Jouluna antakaa palaa, pistäkää runsaasti kynttilöitä valaisemaan ja varatkaa riittävästi kasetteja ja sitten vain "kamerat surisemaan". "Polttakaa filmiä" aivan surutta. Nyt materiaali on halpaa ja sen voi käyttää uudestaan, kun parhaat otokset on valikoinut talteen.

Tämä joulu ei toistu.

15.11.02

Kameroiden kehitystrendeistä

Parasta kameraa ei vieläkään ole markkinoilla.

Syksyn mittaan on kaikenlaisia uutuuksia putkahdellut kameratehtaiden liukuhihnoilta tai ainakin suunnittelupöydiltä. Eri tehtaat ovat lähteneet hieman eri suuntiin etsimään viisasten kiveä. Tulevaisuus vasta näyttää, kuka arvasi parhaiten kuluttajien tarpeet ja kehityksen suuntalinjat.

Sony toi ensimmäisenä (ehkä joitakin viikkoja ennen Panasonicia) markkinoille aidolla laajakuvakennolla varustetun pikkukameran, tosin DVCam-formaatissa. DSR-PDX10P on tutumman TRV950-mallin muunnos, jossa nauhoitusformaatin muutoksen lisäksi on kennon käyttöä laajennettu. Kun TRV950 käytti koko alaa vain stillikuviin, PDX10 ottaa laajakuvamuodossa kennosta enemmän pinta-alaa käyttöön ja laajentaa samalla kuvakulmaa, mikä olikin TRV950:n heikkouksia. Tähän astiset raportit muunnoksesta ovat olleet ristiriitaisia, mutta kyllä sen laajakuva pitäisi olla pystysuunnassa tarkempaa kuin aikaisempien mallien.

Panasonicin vastaus tuli välittömästi, vaikka valmistaja ei näytä korostavan 16:9 kennoaan millään tavalla. Sitä ei aina edes mainita ominaisuuksien luettelossa. Löysin kuitenkin Taiwanilaiselta sivulta kuvallisen selityksen, mitä kehitys on tuonut uutta siirryttäessä MX300 mallista tähän laajakuvaiseen MX500-malliin. Sonyn kehitys oli hieman erilainen. Heillä oli isompi kenno jo edellisessä mallissa, mutta sitä käytettiin vain stillikuviin. Videolle otettiin keskeltä pienempi alue. Uudessa mallissa käytetään koko kennon leveys myös videolle. Sonyn kennolla pitäisi olla hieman enemmän pikseleitä, mutta eipä näistä tiedä varmuudella kun toiset ilmoittavat brutto, toiset nettomääriä eivätkä aina kerro, kummasta on kyse. Todelliset, käyttöön tulevat pikselit ratkaisevat. Monet tehtaat ilmoittavat nämä sanalla effective. Sitä paitsi pikselien lukumäärä ei kuvan laatua ratkaise. Hyvissä ammattikameroissa on 3kpl 4-500.000 pikselin kennoja.

MX300:n perinteinen tapa tehdä 1.78-laajakuvaa (eli 16:9) on ylhäällä. Kennon koko ei riitä kumpaankaan suuntaan, vaan ennen nauhalle vientiä kuvaa suurennetaan vaakasuunnassa, rajataan laajakuvaksi ja taas suurennetaan pystysuuntaan. Sanovat sitä zoomaukseksi. MX500:n kenno on lähes laajakuvan levyinen (oikeasti laajakuva on 1024x576, kun neliönmuotoisista pikseleistä puhutaan). Tästä vain valitaan sopiva rajaus ja muuttelematta viedään nauhalle. Tuo kuulostaa paremmalta ja ilmeisesti onkin sitä. Hämmennystä saattaa aiheuttaa se, että lopputulos on 720x576 pikseliä. Sehän on aivan sama kuin perinteisen 1.33-kuvasuhteisen koko. Niin asian pitääkin olla nauhalla. Vasta katselussa laajakuva levitetään lopulliseen kokoonsa. Pikselit ovat joustavia, niiden leveyttä voi muutella katselussa nauhalla olevan tunnistusbitin mukaan.

Uudessa MX500-mallissa väitetään olevan stillikuvissa 3 miljoonaa pikseliä. Vaikka tuon koko kennon käyttäisi kolmeen kertaan ei sittenkään päästä noihin lukemiin. Selitys on, kuten Canonillakin Pixel-shift. Vihreä kenno on puoli pikseliä sivussa ja siitä saadaan kuulemma etua terävyyttä laskettaessa. Kamerassa on pikkuruiset 1/6" kennot. Hyvästi terävyysalue.

Panasonicin varsinainen uusi avaus on 24P-kamera, filmitaajuutta kuvaava progressiivinen kuvantekijä. Siitä tulee varmasti ainakin NTSC-maissa haluttu kamera - ja myös haukuttu, sillä laadukasta kuvaustyyliä osaamaton saa tällä kauhean näköistä jälkeä aikaiseksi. Hidas kuvataajuus ei sovi nopeisiin liikkeisiin. Meillä PAL-alueella on ennenkin kuvattu 25 kuvaa sekunnissa, joten tuossa ei niin paljon uutuutta ole. Sen sijaan uutta pienissä kameroissa on sen progressiivinen kuvaustapa. Tässä muodossa ei erään nettiesittelyn mukaan ole lainkaan sähköisiä vahvistuksia ja syitä selittäessään esittelijä paljasti todellisen uutuuden: Kamerassa on filmigamma, sävyasteikkoa on muutettu siten, että valkoiset eivät heti pala puhki ja mustat sävyt jatkuvat loivemmin kuin lomitettussa kuvassa. Vahvistukset olisivat kuulemma sekoittaneet tämän säädön ja siksi ne jätettiin pois. Hyvä niin. Parempi valaista hämärät kohteet kuin vahvistaa signaalia. Kameran herkkyys on tehtaan ilmoituksen mukaan ammattikameroiden tasoa, paras pikkukameroista. Tässä on kolmannestuuman kennot, 3x410.000 pikseliä, eikä mitään stillikuvia. Tällä tehdään elokuvaa.

Ammattilaiskameroissa on kyllä jo vuosia ollut sekä säädettävä gamma, knee-säätö valkoisten ja black stretch mustien laajentamista varten sekä käyttäjällä mahdollisuus säätää vahvistuksia. Panasonic on johtavia ammattikameroiden valmistajia, joten taatusti se olisi osannut nuo ominaisuudet yhdistää. Kysymys kuuluu, eikö haluttu vai ehditty? Panasonicilla oli jo vuosia sitten Japanissa eräässä miniDV-kamerassaan Skin Detail, mahdollisuus pehmentää ihon värisiä kohteita eli poistaa ryppyjä. Mallin PAL-versiosta ominaisuus puuttui. Sitä toivoisin ainakin malliston huippupäähän myös pikkukameroihin. Säädettävä tai valinnainen gamma olisi kyllä toivomuslistallani vieläkin korkeammalla.

JVC taas tuo ensi vuonna HD (High Definition = teräväpiirto)-kameran. Eurooppalainen HD on lepovaiheessa, joten sille ei voi odottaa isoja markkinoita, mutta Amerikassa noita ehkä tarvitaan. Tosin jotkut TV-yhtiöt täälläkin näyttävät siirtyvän HD-tuotantoon korvatakseen sillä 35mm filmiä, joten ehkä sittenkin jotakin kysyntää voi odottaa. Se vaatii taas aivan uudenlaiset editointi- ja siirtovälineet, joten antaa ajan kulua. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

10.10.2002

Lähes täydellinen tuote

Olen löytänyt lähes täydellisen tuotteen.

Sinulle sillä ei kenties ole mitään merkitystä, mutta minulle se sattui eteen kuin nenä päähän.

Ensinnäkin hinta: -12 Euroa. Siis miinus 12. Tuollainen tarjous jo alkaa houkutella.

Toiseksi koko. Tälle mahtuu enemmän kuin Zipille, mutta "levykkeen" koko on vain 1/160 osa Zip-levykkeestä. Itse laitekin on sangen sippoinen ja mukavasti muotoiltu. Mihin tahansa taskuun mahtuva. Lisäksi siinä on mokkainen pussukka suojaamassa laitetta.

Kolmanneksii asennus: Sen kuin kytkee kiinni USB-porttiin, kaapelilla tai ilman. Toimii heti ja täydellisesti. Ei mitään ajureita. Ei ainakaan Macille. Win98 tiettävästi tarvitsee mukana tullutta CD:tä, uudemmat eivät.

Neljänneksi kapasiteetti: Sinne mahtuu ja mahtuu. Se nielee mitä tahansa dataa, mutta digikameran (Canon XM2 tässä tapauksessa) stillikuvia parhaalla laadulla menee 202 kpl kevyesti. Jos tila loppuu, sitä voi ostaa lisää samoihin kuoriin. Tiettävästi Canonit ja Panasonicit ovat eniten sen tarpeessa. Sonylla on omat tikut.

Alat jo aavistella, että kyseessä on muistikortti. Ei aivan, vaikka sekin sisältyi kauppaan. Olin etsiskelemässä muistikorttia Canoniin. Se käyttää SD tai MMC-kortteja. Olin jo tekemässä kauppoja 128 megaisesta hintaan 130:-. Niitä ei kuitenkaan tullut, ei ollut maassa. Saksassakin maksoivat lähes saman, ja sielläkin oli pulaa. Silloin putkahti eteen tämä Cruzer. Sandiskin USB-liitännäinen SD-muistikortin lukija, jossa mukana tuli muistikortti. Samaisella 128 megan kortilla lukija maksoi 118:-. Siis 12 euroa miinusta ja lukija kaupan päälle.

Enhän minä varsinaisesti lukijaa tarvinnut. Kamerasta saa kaapelilla kuvat suoraan koneelle, mutta kun tuolla tavalla tarjottiin, olihan se otettava. Lisäksi näitä sai. Niitä oli heti varastossa.

Fiksu ja näppärä laite. Sillä voi kuljettaa tiedostoja, muitakin kuin kuvia koneelta toiselle, käyttöjärjestelmästä toiseen. Laite vain kiinni ja kortti ilmestyy levyasemana työpöydälle kuin työpöydälle. Ei pyöriviä osia. Yksi liikkuva osa on. Sillä työnnetään kortti tai USB-liitin ulos kuorestaan.

Lopuksi on todettava, että hintaetu on hieman muuttunut. MB-netin hintavertailun mukaan pelkän kortin hintaa on tarjouksena laskettu 9 Euroa alle tämän paketin. Kannattava hankinta se on silti, jos käyttää SD-muistikortteja. MMC siihen menee myös, mutta sellaisen kanssa Cruzeria ei myydä.

Jaa niin, miksi vain lähes täydellinen. Kankaisen mokkapussin suu ei mene tiiviisti kiinni. Ovat kiinalaiset säästäneet muutaman millimetrin kangasta. Säästivät väärässä paikassa.

Vanhojen uutisten sisällysluettelo löytyy täältä

TRV950 - kamera muutosten kourissa

TimeLapse - nopeutettua kuvausta helposti editointiohjelmalla

DV-kamerat filmin teossa mukana

Varokaa staattista sähköä

Tytöille kamera käteen

Editointityylejä

Dokumentteja nykyajasta; jonkun nekin on tehtävä

Laadukas hidastus tehdään tasaluvuin

DVD-kamera ihmeteltävänä

Päät tukossa, puhdistusta kaivataan

Tasku-kovalevy FireWireen

Näiden uutisten 4-vuotispäivä

Hämmentäviä uusia kameramalleja: MV, 1/4 tuuman kenno ja muita kummallisuuksia

Lacie FireWire-kovalevy käyttötestissä

Pieniä UV-suotimia saatavissa vihdoinkin

digivideo.org starttasi

CNN siirtyy uutishankinnassaan osaksi DV-formaattiin ja Powerbookilla editointiin.

Sisältöä mm. Rakenna sadesuoja kamerallesi,

iBook uusiutui,

Säilyykö CD-R?

mm. Varokaa Litium-akkuja

Vappuvihjeitä ja aprillijuttuja

iMovien lisäohjeita

Mikro- ja makrolisäkkeitä videokameroihin lähikuvausta varten

Telejatkeitakin on saatavissa

Helmikuu 2001

Aiheita mm.

iMoviesta useita juttuja, iMac FlowerPower

Kuvausvinkkejä, trikkien tekoa ym ym.

Tammikuu 2001

Aiheita mm.

Kokemuksia FireWire kovalevystä

Ilmaiset editointiohjelmat

Löysää puhetta DV-koodekeista

Applen uusi kannettava on laajakuvainen ja editointivalmis

Juttu valkobalanssista

Joulukuu 2000

Marraskuu 2000

Sitä vanhemmat

email: kunto@iki.fi

| etusivu | DV-uutiset | DV-sivusto|